Vaaliteemoja tulevaan eduskuntavaalityöhön

Vaaliteemat perustuvat maaseutualueiden arjessa tunnistettuihin haasteisiin ja politiikkatarpeisiin. Teemat koskevat muun muassa työn murrosta, arjen turvaa ja sujuvuutta, alueellista yhdenvertaisuutta, maaseudun elinvoimaa sekä maaseudun merkitystä koko Suomelle.

Teemat ovat:

1. Laaditaan Suomelle kansallinen etätyöstrategia
2. Päivitetään perusopetuslakia vaalien lähikouluperiaatetta
3. Ratkaistaan maaseudun asuntolainoituksen esteitä
4. Varmistetaan koko maan kattava digitaalinen infrastruktuuri
5. Huolehditaan liikenneinfran kunnosta ja saavutettavuudesta
6. Turvataan Leader-toiminta ja -rahoitus tulevalla EU-rahoituskaudella

Toivomme näistä olevan apua puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden vaalityössä. Uskomme, että näiden teemojen kautta voidaan vahvistaa maaseutunäkökulman huomioimista valtakunnallisessa päätöksenteossa ja rakentaa koko Suomen kannalta kestäviä ratkaisuja.

1. Laaditaan Suomelle kansallinen etätyöstrategia

Suomi tarvitsee kansallisen etätyöstrategian, jotta etätyön hyödyt voidaan ohjata koko maan eduksi. Etätyö on merkittävä mahdollisuus vahvistaa alueiden elinvoimaa: se tukee myönteistä väestökehitystä ja luo edellytyksiä paikallisten palvelujen säilymiselle ja uudistumiselle. Työmarkkinoilla etätyö laajentaa työnantajien rekrytointialuetta ja helpottaa osaajapulaa koko maan toimiessa yhtenä työmarkkina-alueena.
Strategia luo edellytyksiä parantaa johtamisen laatua ja työntekijöiden hyvinvointia linjaamalla etätyön kansallisista periaatteista. Ilman kansallista etätyöstrategiaa kehitys jää hajanaiseksi ja osa potentiaalista hyödyntämättä. Yhteinen linja varmistaa, että etätyö palvelee koko Suomen kasvua ja kilpailukykyä. Etätyö on myös mahdollisuus vähentää liikenteen päästöjä ja tukea näin vihreää siirtymää.

Toimenpiteet:

• Käynnistetään kansallisen etätyöstrategian laadinta. Nimetään tähän vastuuministeriö sekä poikkihallinnollinen ja -sektoraalinen työryhmä, joka tarkastelee ja ottaa kantaa myös etätyön verotuksellisiin kannustimiin (esim. etätyötilojen vähennykset).
• Korvamerkitään valtion budjetista määräraha koko maan kattavan digi-infrastruktuurin ja toimivien tietoliikenneyhteyksien turvaamiseksi, jotta etätyön perusedellytykset toteutuvat kaikkialla Suomessa.
• Sitoudutaan valtionhallinnossa paikkariippumattoman työn edistämiseen.

2. Kehitetään kansallista kouluverkkoa vaalien lähikouluperiaatetta

Kansallinen kouluverkko tarvitsee uusia ratkaisuja, jotta lainsäädäntöön kirjattu lähikouluperiaate voi toteutua käytännössä. Lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen edellyttää lähikoulujen toiminnan turvaamista, mikä tukee myös perheiden arkea.
Lasten sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen edellyttää perusopetuslain päivittämistä erityisesti etäopetusmahdollisuuksien osalta. Etäopetus lisää koulutuksen joustavuutta ja auttaa varmistamaan, että oppilaat saavat opetusta kaikissa oppiaineissa yhdenvertaisesti. Se ei korvaa lähiopetusta, mutta tarjoaa toimivan tavan täydentää maaseudun koulupalveluja ilman, että lasten hyvinvointi tai opetuksen laatu vaarantuvat. Etäopetus esimerkiksi koulunkäynninohjaajan valvomana mahdollistaa opetuksen myös silloin, kun ryhmäkoot ovat pieniä tai päteviä opettajia ei ole saatavilla.

Toimenpiteet:

• Päivitetään perusopetuslakia siten, että valvottu etäopetus on pysyvästi sallittua ja pedagogisesti hyväksytty tapa turvata pienten koulujen opetusta.
• Palautetaan lähikoululisä etenkin harvaan asutuille alueilla tukemaan pienten koulujen toimintaedellytysten säilyttämistä.
• Lyhennetään koulumatkojen lakisääteisiä aikarajoja alakouluikäisten osalta 2,5 tunnista 1,5 tuntiin ja yläkouluikäisten osalta 3 tunnista 2,5 tuntiin.

3. Ratkaistaan maaseudun asuntolainoituksen esteitä

Maaseudulla asuminen kiinnostaa monia, mutta rahoituksen saannin vaikeus on muodostunut merkittäväksi esteeksi maallemuutolle. Maaseudun kiinteistöjen vakuusarvot ovat romahtaneet, mistä on käytännössä tullut pullonkaula kiinteistöjen ostolle, mutta myös peruskorjaukselle.

Pankkien tiukentunut sääntely jättää käyttökelpoisia taloja tyhjilleen ja halvauttaa maaseudun asuntomarkkinoita. Samalla vaikeutuu mahdollisuudet asuntojen peruskorjaukseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Rahoituksen saannin helpottaminen on keskeinen keino purkaa asumisen pullonkauloja, vahvistaa muuttoliikettä ja tukea tasapainoista aluekehitystä.

Tarvitaan kansallisen tason poliittisia ohjauskeinoja asuntolainoituksen saatavuuden turvaamiseksi myös maaseutualueilla. Maaseudun asuntomarkkinoita ja maaseutuasumista voidaan elvyttää myös rohkeilla uusilla avauksilla kuten alueellisen opintolainahyvityksen käyttöönotolla. Kolmessa Lapin kunnassa on parhaillaan käynnissä kolmivuotinen kokeilu opintolainahyvityksestä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää.

Toimenpiteet:

• Laaditaan valtakunnallinen maaseudun asuntopoliittinen ohjelma, joka turvaa lainansaantia alueille, joissa kiinteistöjen vakuusarvot ovat matalat, ja edistää kohtuuhintaisten ja ajanmukaisten vuokra-asuntojen saatavuutta maaseutualueilla.
• Laajennetaan valtion takausmahdollisuuksia kattamaan matalan markkina-arvon maaseutualueet, jotta rahoituksen saatavuus paranee.
• Selvitetään, miten opintolainahyvitys toimii kunnissa, joissa se on käytössä, ja arvioidaan mahdollisuus kansalliseen käyttöönottoon.
• Sisällytetään valtion budjettiin investointituki maaseutuasumisen kehittämiseen, esimerkiksi tyhjien tai vähällä käytöllä olevien kiinteistöjen korjausavustusten ja remonttilainojen valtion takausten muodossa.
• Kehitetään perintökaarilainsäädäntöä siten, että se mahdollistaa perintönä siirtyvien kiinteistöjen hallinnan ja myynnin ilman, että yksittäinen perillinen voi estää kiinteistön käytön tai luovutuksen. Selvitetään myös mahdollisuus säätää perintökaareen määräaika, jonka puitteissa perintönä saatu kiinteistö on pidettävä kunnossa ja aktiivisessa käytössä tai asetettava myyntiin tai vuokralle.

4. Varmistetaan koko maan kattava digitaalinen infrastruktuuri

Kattava ja riittävän nopea digitaalinen infrastruktuuri on edellytys maaseudun elinvoimalle ja koko Suomen yhdenvertaiselle kehitykselle. Puutteet kohdistuvat erityisesti maaseutuun, mikä vaarantaa sekä palvelujen saatavuuden että kansalaisten yhdenvertaisuuden digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Toimiva yhteys on välttämätön etätyölle, etäopetukselle, digitaalisille palveluille ja monipaikkaiselle asumiselle, jotka ovat tärkeitä tekijöitä maaseudun pito- ja vetovoiman vahvistamisessa.

Digitaalinen infrastruktuuri on myös keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta: kriisitilanteissa yhteyksien toimivuus ratkaisee palvelujen saatavuuden, tiedonkulun ja yhteiskunnan toimintakyvyn. Kattava digitaalinen infrastruktuuri ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan välttämätön investointi kansalliseen turvallisuuteen, alueelliseen tasa-arvoon ja koko Suomen kilpailukykyyn.

Toimenpiteet:

• Säädetään valtakunnallinen laajakaistavelvoite, joka takaa miniminopeudet kaikkialle maahan. Nostetaan nykyinen verkkonopeuksia koskeva yleispalveluvelvoite 5 Mbit/s 10 Mbit/s.
• Lisätään valtion budjetissa rahoitusta valokuitu- ja mobiiliverkkojen rakentamiseen harvaan asutuille alueille.
• Ulotetaan verkkoyhteyksien yleispalveluvelvoite koskemaan myös vapaa-ajan asuntoja. Vapaa-ajan asunnoilla vietetään keskimäärin 84 vuorokautta eli noin kolme kuukautta vuodesta. Noin joka kolmannessa suomalaisessa kunnassa on jo enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin vakituisessa asuinkäytössä olevia asuntoja ja mökeillä myös työskennellään yhä useammin .

5. Huolehditaan liikenneinfran kunnosta ja saavutettavuudesta

Toimiva liikenneinfra ja hyvä saavutettavuus ovat maaseudun elinvoiman perusedellytyksiä. Kunnossa olevat tiet, sillat ja raiteet sekä joukkoliikenne mahdollistavat asumisen, työssäkäynnin ja palvelujen saavutettavuuden alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä ja vaihtoehtoja vähän.

Yritystoiminnalle liikenneinfra on kriittinen: sujuvat kuljetukset sekä työvoiman liikkuminen ratkaisevat maaseudun yritysten kilpailukyvyn ja investointihalukkuuden. Asukkaille hyvä tieverkko lisää arjen sujuvuutta sekä madaltaa kynnystä maaseudulle muuttamiseen.

Liikenneverkon kunnossapito on myös turvallisuuskysymys. Huonokuntoiset tiet, soratiet ja sillat kasvattavat onnettomuusriskiä, heikentävät pelastustoimen toimintamahdollisuuksia ja voivat katkaista kriittiset yhteydet. Liikenneinfra on osa huoltovarmuutta: kriisitilanteissa tavaroiden, energian ja palvelujen liikkuminen riippuu toimivista väylistä. Puutteellinen saavutettavuus heikentää nopeasti maaseudun vetovoimaa sekä nostaa asumisen ja yritystoiminnan kustannuksia.

Toimenpiteet:

• Lisätään valtion budjettimäärärahoja teiden ja siltojen korjausvelan pienentämiseen sekä rataverkon peruskorjaus- ja turvallisuusinvestoinneille.
• Pilotoidaan maaseutualueiden uudenlaista liikkuvien palvelujen yhteistarjontaa, jotta eri (julkisia)palveluja voidaan tuoda lähemmäksi maaseudun asukkaita. 
• Säädetään maaseudun henkilöliikennepilottia käsittelevä poikkeuslainsäädäntö ja pilotoidaan kokeilu. Haetaan pilotissa yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallia alueille, joilla ei ole saatavilla linja-auto- eikä taksiliikenteen palveluja.

 
6. Turvataan Leader-toiminta ja -rahoitus tulevalla EU-rahoituskaudella

Euroopan komissio on julkaissut esityksensä uudeksi pitkän aikavälin rahoituskehykseksi (MFF) vuosille 2028–2034. Esitys merkitsee Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) historian suurimpia muutoksia. Komission ehdotuksessa maaseudun kehittäminen, kalatalous, aluekehittäminen ja maataloustuet sekä sisäasiainrahasto yhdistettäisiin yhden, yhteisen rahaston alle. Tämä muuttaa merkittävästi nykyistä rahoitusrakennetta ja ohjelmallista kokonaisuutta, mikä heijastuu myös paikallislähtöisen Leader-toiminnan asemaan. Leader-toiminta on ollut EU-jäsenmaille pakollista 30 vuoden ajan, ja Suomessa siihen on käytetty komission määräämän vähimmäisvaatimuksen mukaisesti 5 % maaseuturahoituksesta. Uuden rahoituskehyskauden myötä tämä pakollisuus on poistumassa: EU:n jäsenmaat saavat jatkossa itse päättää Leader-toiminnan rahoituksen laajuudesta. Tämä tarkoittaa, että myös Suomessa päätös Leader-rahoituksen jatkumisesta ja tasosta siirtyy kansallisen päätöksenteon varaan.

Leader-toiminnan ydin on tarjota neuvontaa ja rahoitusta omaehtoiseen paikalliseen kehittämiseen asuinpaikasta riippumatta. Toimintamalli tukee yhteisöjä ratkaisemaan myös viheliäisiä globaaleja haasteita – kuten ilmastonmuutosta, palvelujen saatavuutta ja yhteisöllisyyden heik-kenemistä – paikallisin keinoin, sekä maaseudulla että kaupunkialueilla. Suomessa Leader-toiminta on vakiintunut monialaiseksi kehittämisen välineeksi, joka kytkee yhteen elinkeinot, yhteisökehittämisen, nuorisotyön, kansainvälistymisen ja paikallisen innovaatiotoiminnan. Siksi on tärkeää, että Suomen Leader-toiminta jatkuu myös tulevalla EU-rahoituskaudella monialaisena ja koko maan kattavana, tukien kaikkien alueiden elinvoimaa, paikallista osallisuutta ja alhaalta ylöspäin rakentuvaa kehittämistä.

Suomen Leader-toiminta on koko EU:n vaikuttavinta. Leader-rahoituksen avulla syntyy paikallisia palveluja, uusia liikuntamahdollisuuksia, työpaikkoja, yrittäjyyttä ja kulttuuritoimintaa – asioita, jotka vahvistavat alueiden elinvoimaa sekä arjen hyvinvointia. Leader-rahoitus on kuitenkin uuden komission budjettiesityksen myötä uhattuna. Toiminnan jatkuminen on kuitenkin välttämätöntä: Leader käynnistää investointeja, aktivoi vapaaehtoistyötä ja tuottaa takaisin Euroopan unioniin sijoitetun euron moninkertaisena.

Toimenpiteet:

• Turvataan Leader valtakunnallisena toimintatapana ja toiminnan riittävä rahoitus tulevalla ohjelmakaudella. Säilytetään rahoitustaso vähintään nykyisellä tasolla (46 milj. euroa/vuosi)