Oppimateriaalia ja vertaistukea maaseudun yhteisöjen palvelutuotannon rakentamiseen

Tarve julkisen sektorin palveluiden täydentämiselle erityisesti maaseudulla on lisääntynyt viime aikoina, sillä monessa kylässä on kasvava tarve palveluille muun muassa väestön ikääntymisen, eläköitymisen sekä joukkoliikenteen vähenemisen myötä. Kunta ei välttämättä kykene vastaamaan kaikkiin lisääntyviin palvelutarpeisiin yksin, minkä vuoksi niiden kannattaa pyrkiä rakentamaan uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia yksityisen sektorin, kolmannen sektorin sekä kuntalaisten kanssa.

Yksi kiinnostava vaihtoehto on kyläyhteisöjen omaehtoinen palvelutuotanto yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden keinoin. Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yritys on paikallisyhteisön omistama tai perustama yritys, jonka toiminnasta saatu voitto käytetään yhteisön hyväksi. Yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrityksen toimintalogiikka sopii mainiosti maaseudulle muun muassa siksi, että yhteisölähtöinen yritys pystyy vastaamaan palvelutarpeisiin siellä, missä markkinavetoiset yritykset eivät näe riittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Tämän kautta se on myös keino tukea alueella jo olemassa olevaa liiketoimintaa.

Maaseudun yhteiskunnallisille yrityksille suunnattu oppimateriaali saatavilla englanniksi sekä suomeksi

Jos kylä on kiinnostunut omaehtoisen palvelutuotannon mahdollisuudesta, saattaa sen aloittaminen tuntua hankalalta. ViSEnet-hankkeen tavoitteena oli yhdessä neljän muun partnerimaan kanssa tukea yhteiskunnallisten yritysten kehitystä tuottamalla oppimateriaalia, joka on suunnattu erityisesti yrittäjyydestä kiinnostuneille maaseudun yhteisöille sekä jo toimiville yhteisölähtöisille yrityksille.

Oppimateriaalin lähtökohtana on ajatus siitä, että vaikka tarjolla on runsaasti oppaita yritystoimintaan ja sen aloittamiseen liittyen, ei niissä huomioida yhteisölähtöiseen yrittäjyyteen liittyviä sosiaalisia, kulttuurisia, poliittisia tai ympäristöllisiä tekijöitä eikä maaseutuyhteisöissä tarvittavaa vuorovaikutukseen ja johtamiseen liittyvää osaamista.

Oppimateriaali koostuu kolmesta osiosta, joita ovat 1) Yhteisön osallistuminen, 2) Verkostoituminen ja kumppanuudet ja 3) Yhteiskunnallisen yrityksen ratkaisut. Laatimisen ohjaavana periaatteena on ollut käytännönläheisyys ja soveltuvuus itseopiskeluun. Oppimateriaalin pilotointiin on osallistunut yli 20 maaseutuyhteisöä ja 150 maaseutuyhteisön edustajaa Virosta, Suomesta, Romaniasta ja Skotlannista, jotka antoivat palautetta oppimateriaalin kehittämiseksi ja parantamiseksi. Oppimateriaali sopii käytettäväksi myös kouluissa, oppilaitoksissa ja yliopistoissa.

Oppimateriaali on vapaasti käytettävissä ja avoimesti saatavilla verkossa englanniksi osoitteessa https://ruralsehub.net/visenet-overview/. Kukin moduuli sisältää eri näkökulmiin keskittyviä kappaleita, joihin on koottu esimerkkejä ja käytännön ohjeita. Kuhunkin kappaleeseen liittyvä materiaali on ladattavissa PDF-muodossa suomeksi. Oppimateriaalia hyödynnetään sekä täydennetään jatkossa teemaan liittyvissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Kuvakaappaus englanninkielellä ViSEnet-nettisivuilla olevasta oppimateriaalista
Kuvakaappaus

ViSEnet-hanke kokosi yhteen kokemuksia ja pilotointien tuloksia sekä laati politiikkasuosituksia

Kolmivuotisen Erasmus+-rahoitteisen ViSENnet-hankkeen jokainen partnerimaa, Romania, Saksa, Skotlanti, Suomi ja Viro, toi konsortioon oman osaamisalueensa, joiden yhdistämisen kautta hankkeessa tuotettiin tunnistettuihin hyviin käytäntöihin perustuva edellä esitelty oppimateriaalikokonaisuus sekä hankkeen kokemuksiin perustuva maaseudun yhteiskunnallisten yritysten kehittämisen avainkohtiin pureutuva opaskirja.

The Rural Social Enterprise Guidebook of Good Practice: Experience from Estonia, Finland, Germany, Romania and Scotland kokoaa yhteen hankkeen aikana saadut tärkeimmät kokemukset ja tarjoaa niihin perustuen käytännön ohjeita ja vinkkejä yhteisöllisen yhteiskunnallisen yrityksen tärkeimpien sudenkuoppien välttämiseen. Lisäksi opas esittelee esimerkkejä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä maaseudulla, antaa vinkkejä tärkeimmistä sidosryhmistä sekä esittää käytäntöön perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämiseksi. Opas on saatavilla englanniksi. Oppaasta laaditaan myös hankepartnereiden kansallisille kielille käännetyt tiivistelmät, jotka tulevat olemaan saatavilla osoitteesta https://ruralsehub.net/visenet...

Maaseudun yhteiskunnallisten yritysten kansainvälinen verkosto tarjoaa vertaistukea ja neuvoja

Yhteiskunnallisten yritysten verkostoituminen, vertaistuki ja tiedonvaihto jatkuu maaseudun yhteiskunnallisten yritysten kansainvälisessä verkostossa Rural Social Enterprise Hubissa, joka on kaikille maaseudun yhteiskunnallisille yrityksille avoin kansainvälinen verkosto. Verkoston kielenä on englanti.

Lisätietoja ja projektikumppanit

Jatkossa ViSEnet-hankkeen materiaaleihin pääsee myös Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla (YTYÄ) – sivuston kautta: https://www2.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/yhteiskunnallinen-yrittajyys-maaseudulla-ytya )

  • Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Suomi (koordinaattori):
    Yhteyshenkilö: Katja Rinne-Koski, katja.rinne-koski@helsinki.fi
  • Estonian University of Life Sciences, Estonia:
    Yhteyshenkilö: Roger Evans, evanter.ou@gmail.com and Lea Sudakova, lea.sudakova@emu.ee
  • Nürtingen-Geislingen University, Germany:
    Yhteyshenkilö: Roman Lenz, roman.lenz@hfwu.de ja Ellen Fetzer, ellen.fetzer@hfwu.de
  • Bucharest University of Economic Studies, Romania:
    Yhteyshenkilö: Carmen Paunescu, carmen.paunescu@ase.ro
  • Inspiralba, Scotland:
    Yhteyshenkilö: Ailsa Clark, aclark@inspiralba.org.uk

ViSEnet-hankkeen rahoittaa Erasmus+ aikuiskoulutukselle, KA2 Strategiset kumppanuushankkeet. Euroopan komissio ei vastaa tämän uutisen sisällöstä.

Lisätietoja Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

  • Rinne-Koski, Katja

    Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti