OECD:n maaseutupolitiikka 3.0

Nyheter
Poika tietokoneella

OECD:n 12. maaseutukonferenssin kattoteemana oli hyvinvointi. Teemaa lähestyttiin kolmen kokonaisuuden kautta: uusien ja orastavien teknologioiden hyödyntäminen työllisyyden ja yrittäjyyden lisäämiseksi; väestökehityksen haasteisiin vastaaminen ikäystävällisellä politiikalla; siirtyminen vähähiiliseen talouteen oikeudenmukaisesti. Keskeisenä näkökulmana nousi nuoret ja heidän kykynsä ajatella maaseutua uudelleen.

Konferenssi kokosi 300 maaseutuasioiden parissa toimivaa eri puolilta maailmaa Souliin syyskuun loppupuolella. Konferenssissa käsiteltiin kahta tuoretta OECD:n julkaisua: maaseutupolitiikan periaatteita, ”OECD Principles on Rural Policy” (lue täällä), sekä tulevaa maaseutupolitiikan kehystä ”Rural 3.0 – People-centred Rural Policy (lue lisää), josta julkaistiin pääkohdat. Konferenssiin osallistuivat MANEn apulaispääsihteeri Hanna-Mari Kuhmonen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä MANEn hanke- ja viestintävastaava Antonia Husberg maa- ja metsätalousministeriöstä.

OECD ja maaseutupolitiikan periaatteet

Maaseutupolitiikan periaatteiden lähtökohta on se, että OECD-maissa on siirrytty yhä enemmän holistiseen maaseudun kehittämiseen, joka tähtää hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien vahvistamiseen. Periaatteet pohjaavat ajatukseen, että paikkaperustaisten politiikkojen tulisi lisätä hyvinvointia, kytkeytyä monitasoiseen hallintaan ja yhteisölähtöiseen kehittämiseen, valmistaa maaseutualueita teknologisiin, demografisiin ja ympäristön muutoksiin, osoittaa haasteiden ja mahdollisuuksien moninaisuus maaseutualueilla sekä perustua oikean mittakaavan tietoon.

Periaatteet on suunnattu kansallisille ministeriöille, joiden toimikenttään maaseutualueet kuuluvat, aluehallinnolle sekä sidosryhmille, jotka ovat mukana tai vaikuttamassa maaseutupolitiikkaan (mm. kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori, tutkimuslaitokset sekä rahoitusinstituutiot).

Kiteytetysti maaseutupolitiikan periaatteita on yksitoista (11):

  1. maksimoida kaikkien maaseutualueiden potentiaali
  2. organisoida politiikat ja hallinto relevantilla maantieteellisellä tasolla
  3. tukea kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja yhteistyötä
  4. asettaa tulevaisuuteen katsova visio maaseutupolitiikalle
  5. edesauttaa maaseutualueiden kykyä hyötyä globalisaatiosta, kaupasta ja digitalisaatiosta
  6. tukea yrittäjyyttä, joka edistää työpaikkojen luomista maaseutualueilla
  7. linjata palveluita koskevia strategioita maaseutupolitiikan rinnalla
  8. vahvistaa maaseutuyhteisöjen sosiaalista, taloudellista, ympäristöllistä ja kulttuurista muutosjoustavuutta
  9. toteuttaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa maaseutua koskevissa politiikoissa
  10. edistää eri tahojen sitoutuneisuutta maaseutupolitiikan muotoiluun ja toimeenpanoon
  11. kehittää seurantaa, riippumatonta arviointia ja politiikan tulosten laskettavuutta maaseutualueilla.

OECD:n maaseutupolitiikan periaatteet laadittiin osallistavassa prosessissa pohjaten OECD:n maaseutupoliittiseen työhön. Ne hyväksyttiin aluekehitysministereiden kokouksessa keväällä 2019.

OECD:n kehys maaseutupolitiikalle

OECD: kaksikymmentävuotinen maaseutupoliittinen kehityspolku siirtyy syksyn 2019 aikana tilaan 3.0. Pääkohdat julkaistiin Soulissa, ja julkaistaan kokonaisuudessaan marraskuussa. ”Rural 3.0” edellyttää OECD maita toteuttamaan maaseutupolitiikkaa jossa ihminen on keskiössä ja, joka

  • huomioi taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä tavoitteita.
  • tunnistaa eri maaseutualueiden erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia.
  • kannustaa maaseutualueita hyödyntämään digitaalisia teknologioita.
  • nostaa tuottavuutta ja antaa lisäarvoa taloudellisille toiminnoille.
  • tukee sopeutumista väestökehityksen muutoksiin ja korkealaatuisiin palveluihin.
  • fasilitoi muutosta ilmastoneutraaliin talouteen.

Rural 3.0-kehys toimii oppaana kansallisille hallinnoille ja auttaa

  • edistämään maaseutualueiden väestön hyvinvointia
  • ymmärtämään alhaisen väestötiheyden talouden kasvudynamiikkaa
  • ottamaan käyttöön laaja joukko politiikkavälineitä
  • edistämään poikkihallinnollista lähestymistapaa, jossa osallistetaan eri väestöryhmiä ja paikkoja
  • yhteen sovittamaan politiikkavälineitä, jotka vastaavat eri maaseutualueiden talouksientarpeisiin
  • ymmärtämään maaseutualueiden monimuotoisuus

Rural 3.0 -kehyksessä yhdistyy aikaisemmat maaseutupolitiikan kehityspolut. Maaseutupolitiikkaa tarkastellaan ja toteutetaan kolmen ulottuvuuden kautta: sidosryhmät (Rural 1.0), tavoitteet (Rural 2.0) ja alueet (Rural 3.0). Lähestymistavassa painotetaan kumppanuutta julkisen vallan, yksityisen sektorin ja kansalaistoiminnan välillä, yhteyksien rakentamista kaupunkien ja maaseutualueiden välille ja erityisesti ihmislähtöistä – ihmiskeskeistä – näkökulmaa.

Tärkeä huomio uudessa kehyksessä on maaseutualueiden monimuotoisuus ja se, että maaseutujen taloudet erottautuvat kaupunkien taloudesta. Uuden OECD:n kaupunki-maaseutu-luokituksen perusteella taloudet määräytyvät sen mukaan, mikä on etäisyys merkittäviin markkina-alueisiin, mikä on alueen oma markkinatilanne (kilpailu) sekä mikä on alueen talouden rakenne. Kehyksessä huomioidaan myös, että kaupunkien ja maaseutujen symbioosi rakentuu moniin erilaisiin yhteyksiin (kts. kuva).

Kuva: Kaupunkien ja maaseutujen symbioosi rakentuu monen yhteyden kautta. Lähde: @OECD Rural 3.0.

Rural 3.0 tarjoaa OECD-jäsenmaille etenemissuunnitelman, jonka puitteissa voidaan tuottaa maaseuduille hyvinvointia. Kehys perustuu laajaan kansainväliseen analyysiin maaseutualueiden väestöstä, työllisyydestä, teknologioiden käytöstä ja liitettävyydestä, yrittäjyydestä sekä innovaatiojärjestelmästä. Analyysin on toteuttanut ja kehyksen koonnut OECD:n alainen Centre for Entrepreneurship, SMEs, Regions and Cities –yksikkö.

Lisätietoa:

Lue lisää: OECD Principles on Rural Policy
Lue lisää: OECD Policy Highlights: Rural 3.0 - People-centred Rural Policy

Poimi "12th OECD Rural Development Conference - Delivering Well-Being" -konferenssin ohjelma, tallenteet ja materiaalit.

Lue lisää ja seuraa OECD:n maaseudun kehittämiseen ja maaseutupolitiikkaan liittyvää työtä.

Konferenssista julkaistaan myös erillinen blogi viikolla 41.

  • Hanna-Mari
    Kuhmonen, Hanna-Mari

    Apulaispääsihteeri, MANE / Työ- ja elinkeinoministeriö

    etunimi.sukunimi@tem.fi +358 (0)295 04 7008
  • Antonia
    Husberg, Antonia

    Päätuottaja

    etunimi.sukunimi@mmm.fi +358 (0)295 16 2033

    Antonia toimii maaseutuylitarkastajana maa- ja metsätalousministeriössä Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) hanke- ja viestintävastaava sekä erityisasiantuntijatehtävissä. Hän toimii myös Maaseutuparlamentti 2020 -tapahtuman päätuottajana.