Maaseutupolitiikan TUUMA-verkoston lausunto biotalousstrategialuonnoksesta

Lue maaseutupolitiikan neuvoston Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla (TUUMA)-verkoston lausunto asiaan VN/13261/2020 kokonaisuudessaan alta.

Maaseutupolitiikan neuvoston Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla -verkosto (TUUMA) pitää päivitettävän Suomen biotalousstrategian visiota selkeänä ja oikeaan osuvana sekä tavoitteita kannatettavina. Valitut strategiset painopistealueet ovat loogisia. Arvonlisää edistävien toimien tarkastelu yleisesti ja eri sektoreilla on hyvä rakenne. TUUMA-verkosto haluaa kuitenkin lausunnollaan vahvistaa maaseutualueiden erityispiirteiden sekä alue- ja paikallistalouden näkökulmien huomioon ottamista strategian sisällöissä.

TUUMA-verkosto näkee tärkeänä, että strategialla edistetään luonnonvarojen kestävää sekä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaista käyttöä. Kestävään yhteiskuntaan tähtääminen edellyttää, että biotalouden toimintaympäristöä sekä osaamis- ja teknologiaperustaa kehitetään tasapainoisesti, myös maaseutualueiden paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioon ottavalla tavalla. Lisäksi sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta eri toimijoilla tulee olla riittävät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja intressien yhteensovittamiseen. 

Maaseudulla sijaitsevat luonnonvarat ovat suurelta osin Suomen elinkeinotoiminnan ja vientiteollisuuden perusta. Luonnonvaroista saatujen hyötyjen tulee kuitenkin kohdentua aiempaa enemmän myös alue- ja paikallistalouteen. Tästä syystä on tärkeää, että jalostusastetta nostetaan jo paikallisella tasolla, lähellä raaka-aineita. Paikallinen jatkojalostus luo maaseudulle yrittäjyyttä, työtä ja toimeentuloa. Hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen edellyttää tätä tukevaa tietoa sekä uusien toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Toimien tulisi näkyä jo kansallisessa strategiassa eikä jäädä vain esitettyjen alueellisten biotalouden toimeenpanosuunnitelmien laadinnan varaan. Toivottujen alueellisten toimeenpanosuunnitelmien laatimistapa ja asemoituminen jäävät strategialuonnoksessa avoimeksi.

TUUMA-verkosto korostaa, että biotalouden kokonaiskehitys edellyttää toimintaympäristön kilpailukykyyn panostamista myös maaseutualueilla. Esimerkiksi tarvittavasta infrastruktuurista, kriittisistä palveluista sekä rahoituksen ja osaavan työvoiman saatavuudesta on kyettävä huolehtimaan maaseudun ja sen monipuolistuvien elinkeinojen tarpeet ja erityispiirteet huomioon ottaen. Jalostusasteen nostamiseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan tarvitaan osaamista lisääviä koulutuspalveluja ja yhteyksiä innovaatiopalveluihin. Korkeakoulutuksen ja ammatillisen opetuksen saavutettavuutta sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia on parannettava myös harvaan asutuilla alueilla tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyömalleja kehittämällä ja digitaalisia palveluja hyödyntäen. Toimilla lisätään nuorten mahdollisuuksia kouluttautua ja työllistyä asuinpaikkakunnillaan samalla parantaen tarvittavan työvoiman saatavuutta.

Kestävien biotalouden ja kiertotalouden mallien käyttöönotto ja kehittäminen tarjoavat merkittäviä uusia mahdollisuuksia maaseudun elinkeinotoiminnalle. Kestäviä ratkaisuja voidaan kehittää muun muassa ruokajärjestelmässä, energiatuotannossa, matkailussa ja luontoon tukeutuvissa hyvinvointipalveluissa. Kestävässä siirtymässä korostuvat hajautetut ja hybridit mallit, jotka tukevat myös huoltovarmuutta.

Elintarvikesektoria strategialuonnoksessa on tarkasteltu hivenen suppeasti ja tuotantokeskeisin esimerkein, jalostuksen merkitys arvonlisän kasvussa ei tule yhtä konkreettisesti esille. Myös paikallisuuden ja lähellä tapahtuvan raaka-aineiden jalostamisen näkökulmia voisi tekstissä ja toimenpiteissä painottaa enemmän. Kestävässä ruokajärjestelmässä ympäristöystävällisen alkutuotannon, paikallisesti (mahdollisimman lähellä raaka-ainetta) tehtävän ruoan jalostuksen ja ilmastoviisaan logistiikan kautta tuotetaan lisäarvoa ja reilua tulonjakoa paikallisesti ja aluetalouden näkökulmasta.

Strategialuonnos nostaa varsin hyvin esille luonnontuotealan, mutta tällä kasvualalla on edelleen paljon hyödyntämättömiä, uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvia mahdollisuuksia, joten potentiaalin voisi tuoda vieläkin painokkaammin esille. Alkutuotannon lisäksi luonnontuotteita hyödyntävät yritykset toimivat monipuolisesti jatkojalostuksen ja kaupan sekä matkailu- ja hyvinvointipalveluiden parissa. Luonnosta kerättävät raaka-aineet tarjoavat tuote- ja palvelumahdollisuuksia ja lisäarvoa eri toimialoille. Erilaisten arvoketjujen toimivuutta ja yhteistyötä on tarpeen kehittää. Alan liiketoiminnan vahvistamiseksi tarvitaan samaan aikaan raaka-ainesaatavuuden kehittämistä (myös luomuna), uusien mahdollisuuksien tutkimista ja esille tuomista sekä jalostajayritysten tukemista. Toimenpiteisiin tulisikin lisätä luonnontuotteiden raaka-aineketjun kehittäminen. Jalostusarvon kasvattamisen kannalta on tärkeää tukea laatua varmistavia tuotannollisen mittakaavan investointeja alan arvoketjuissa.

Strategialuonnoksessa todetaan, että ”Biopolttoaineiden tuotantoa sekä eri toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia ja -malleja on tarkasteltava ja arvioitava kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista.” Kuitenkin tarkastelussa on otettava huomioon Suomen eri osien ominaispiirteet. Raaka-aineet ja sivutuotteet vaihtelevat alueittain ja näin ollen myös mahdollisuudet vaihtelevat. Kokonaisvaltaista toimintamallia on hankala luoda. Rajoja ylittävää yhteistyötä ja yhteensovittamista kuitenkin tarvitaan, jotta esimerkiksi erilaiset alueelliset ”ylijäämät” bioenergian raaka-aineissa löytävät hyötykäyttäjänsä mahdollisimman tehokkaasti lähialueilta.

Toimenpiteinä bioenergian hyödyntämisen lisäämiseksi on tarpeen nostaa esiin alueellisten ja paikallisten toimijoiden aktivointi, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä alueellisten toimintamallien kehittäminen, kokeilu ja mahdollistaminen toimintaympäristöä kehittämällä. Lisäksi tarpeen on selvittää vesistöjen biomassojen energiakäytön mahdollisuuksia ja taloutta.

Strategialuonnoksen vision yhteydessä esitetty maininta että ”ei juurikaan lisää työpaikkoja” on bioenergian näkökulmasta vahvasti alimitoitettu. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden sijaan uusiutuvien kotimaisten energianlähteiden käyttö pitää aiemmin fossiilienergiaan käytetyt rahat kotimaassa, useimmiten myös kotiseudulla. Alueellinen ja paikallinenkin uusiutuvan energian käyttö luo uusia kotimaisia arvoketjuja, ja samalla se lisää uutta työllisyyttä. Painopiste fossiilienergiaan keskittyneistä nykyisistä työpaikoista voi siirtyä vahvasti kohti maaseutua, missä uusiutuvan energian lähteet pääosin sijaitsevat. 

Strategialuonnos nostaa luontomatkailun yhteydessä esille luonnon hyvinvointimatkailun toteuttamisympäristönä. Aihetta tulisi käsitellä painokkaammin ja monipuolisemmin. Luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä on pitkää tutkimuksellista näyttöä. Luontoavusteisten menetelmien vaikuttavuus on tunnistettu ja osoitettu esimerkiksi kuntoutuksessa ja sosiaalisessa tuessa. Moniin yhteiskuntamme hyvinvointihaasteisiin on löydettävissä tukea luontoon perustuvista toimintamuodoista, ja samalla rakentaa uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan. Palvelujen asemoitumista ennaltaehkäisevässä toiminnassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi vankistaa.

Strategian ja sen toimenpiteiden seurantaa luonnoksessa on kuvattu varsin lyhyesti ja yleisesti, mikä ilmeisesti osaltaan kuvastaa nykyisten mittareiden puutteita. Yksi seurattava asia voisi olla fossiilienergian korvautuminen uusiutuvalla energialla. Sektorikohtaisten mittareiden kehittämisen lisäksi tarvitaan indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata tarkemmin strategian etenemistä sekä toimenpiteiden ulottuvuutta ja vaikutuksia erilaisille maaseutualueilla.

TUUMA-verkoston lausunto on luettavissa myös lausuntopalvelu.fi -sivustolla. 

Lisätiedot

  • Rutanen, Juha

    Specialsakkunnig, Nätverket för kompetens och sysselsättning (OTE) / Ruralia-institutet vid Helsingfors universitet

    Telefonnummer: +358 (0)40 573 7568

    Naturföretag, Green Care, naturresurser och branschen för naturprodukter.