TKI-toiminnan tulevaisuudet maaseudun pk-yrityksissä

Ensimmäisessä esityksessä tarkasteltiin, millaista aluerakennetta nykyinen TKI-politiikka luo ja miten maaseutualueet TKI-politiikassa näyttäytyvät. Kansallisella TKI-politiikalla on taipumus hyödyttää erityisesti sellaisia alueita, joilla tietotalouden rakenteet ovat jo ennestään kehittyneemmät. TKI-politiikan paikkasokeus ja vaikeus hahmottaa supistuvien maaseutualueiden roolia keskittymistä ja vuorovaikutusta korostavassa innovaatiotoiminnassa uhkaavat jättää maaseudun yrityksen entistäkin heikompaan asemaan.

Toinen puheenvuoro käsitteli yrityslähtöisen TKI-toiminnan kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla. Maakunnassa työn tuottavuus ja TKI-toiminnan volyymi suhteessa asukaslukuun ovat kansallisesti vertailtuna alhaisella tasolla. Maakunnan korkeakoulutoimijat pyrkivät etsimään tähän parannuskeinoja, ja kehittämistyön pohjaksi on haastateltu 300 pk-yritystä, joilta on kysytty mahdollisista TKI-toiminnan esteistä. Keskeisenä huomiona aineistosta nousee esiin muun muassa se, että TKI-toimintaan osallistumattomien yritysten kohdalla kyse on usein tiedon puutteesta ja epävarmuudesta yhteistyötä kohtaan. Yritykset kaipaavat ennen kaikkea kohdennettuja toimenpiteitä, riittävän pitkälle suunniteltuja yhteistyömalleja sekä ketterämpiä hankkeita.

Kolmas esitys tarkasteli ruoka-alan startup-yrityksiä osana maaseutujen TKI-aktiivisuutta. Ruoka-alan startup-yrityksille on maailmanlaajuisesti tarjolla rahoitusta varsin hyvin. Toisaalta elintarvikealan yritysten TKI-aktiivisuudessa on parantamisen varaa. Maaseuduilla sijaitsee monia resursseja, joita ruoka-alan startup-yritykset voivat hyödyntää, mutta näiden yritysten houkutteleminen pääkaupunkiseudun ja yliopistokaupunkien ulkopuolelle edellyttää erityisiä alueellisia ja paikallisia toimia sekä kiinnostavan yrittäjäekosysteemin olemassaoloa. Esityksessä kuvattiin esimerkkinä alan yrityksissä pilotoituja neuvonantajaryhmiä, jotka parhaimmillaan voivat toimia sillanrakentajina TKI-toimijoiden ja yritysten välillä.

Neljännessä puheenvuorossa pohdittiin maatilojen menestyksen taustalla olevia tekijöitä ja nostettiin esiin ratkaisevana tekijänä maatilan johtamisosaaminen. Esimerkkinä osaamisen kehittämisestä on eteläpohjalaisille maatalousyrittäjille suunnattu koulutushanke, jossa johtajuutta ja liiketoimintaosaamista on vahvistettu työnohjauksellisin menetelmin ja tukemalla osallistujien kasvupolkuja kohti henkilökohtaisesti asetettuja tavoitteita. Koulutuksen erityispiirteenä on taloudellisten taitojen lisäksi vahva painotus yrittäjän ja hänen läheistensä hyvinvointiin.

Viides esitys käsitteli Suomen, Ruotsin ja Norjan maaseutualueilla toimivaa hanketta, jossa edistetään kestävää naisyrittäjyyttä ja alueiden välistä yhteistyötä. Vaikka maaseutualueilla naisyrittäjien määrä on vähäisempi kuin miesten, ovat naisyrittäjät kiinnittyneet lähiympäristöönsä ja heidän koetaan ratkaisevan monia kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä haasteita yritystoiminnassa. Hankkeessa on ilmennyt, ettei pelkkä naisyrittäjien oman osaamisen kasvattaminen riitä, vaan heidän on kyettävä verkostoitumaan entistä paremmin.

Esitysten jälkeen käydyissä keskusteluissa nousi esiin, että kansallisen TKI-järjestelmätason ja yksittäisten yritysten innovaatiotoiminnan tason välimaastossa alueelliset ja paikalliset ekosysteemit toimivat käytännössä pitkälti hanketoiminnan varassa ja ehdoin. Ekosysteemien toimijat, olivatpa sitten korkeakouluja ja oppilaitoksia tai kuntia ja elinkeinojen kehittäjiä, mukauttavat toimintansa omien strategisten tavoitteittensa, toimintaa ohjaavien kannustimiensa ja ohjelmaperusteisen kehittämisen tavoitteiden mukaan. Etenkin pk-yritysten voi olla vaikeaa osallistua pitkäkestoisiin projekteihin, koska yrityksissä odotetaan TKI-toimintaan osallistumisesta varsin nopeaa lisäarvoa. Tämän vuoksi loppukeskustelussa peräänkuulutettiin uusia ja ennakkoluulottomia keinoja rakentaa kumppanuuksia pk-yritysten sekä koulutus- ja kehittäjäorganisaatioiden kesken.

Esitysten abstrakteihin ja maaseutututkijatapaamisen muuhun antiin voi tutustua mua.fi-verkkosivulla. Työryhmän toteutti TUUMA27 – Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseutualueilla -verkostohanke.