Sopimuspalokunnat – turvallisuuden tukijalka myös maaseudulla
Maaseudun turvaverkko ei synny itsestään – se rakennetaan päivittäisellä työllä. Sopimuspalokunnat ovat Suomessa keskeinen osa paikallista turvallisuutta, mutta myös asutun maaseudun mahdollistavaa näkymätöntä selkärankaa. Harvaan asutuilla seuduilla olemme usein se ainoa apu, joka tavoittaa kohteet riittävän nopeasti.
Pelastustoimi maksaa – mutta ilman meitä maksaisi vielä enemmän
Maaseudulla kohteiden saavutettavuus on kirjaimellisesti kauempana. Tiestön laatu, etäisyydet ja rajallinen paloasematiheys tekevät pelastustoiminnasta erilaista kuin kaupungeissa. Tästä huolimatta sopimuspalokunnat toimivat kustannustehokkaasti; tutkimuksen mukaan jokainen sopimuspalokuntatoimintaan sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle takaisin 11–14 euron hyödyn.
Ilman sopimuspalokuntia vaihtoehtoina olisivat päätoimisten yksiköiden perustaminen tai sen hyväksyminen, että apu saapuu myöhässä – tai ei lainkaan. Päätoimisen pelastusaseman henkilöstökulut ovat reilusti yli miljoona euroa asemaa kohden vuodessa, arviolta jopa noin kaksi miljoonaa, eikä meillä sitä paitsi ole koulutettua ammattihenkilöstöä edes nykyisille asemille. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa, jossa on 70 sopimuspalokuntaa, palokuntien henkilöstökuluihin verrattavat kulut ovat yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Molempia tarvitaan silti.
Metsätalous, mökkeily ja maastopalot
Maaseudun elinkeinorakenne vaikuttaa myös pelastustoimen painopisteisiin. Esimerkiksi metsätalous tuo mukanaan koneita, kuljetuksia ja työtä maastossa, ja niihin liittyy oma riskiprofiilinsa. Lisäksi laajat metsäalueet vaativat erikoisresursseja maastopalojen torjuntaan ja nämä tehtävät ovat usein juuri sopimuspalokuntien vastuulla. Ilmastonmuutos uhkakuvana näyttäisi myös lisäävän laajojen maastopalojen riskiä.
Vapaa-ajanasunnot luovat omat haasteensa. Monet mökit ovat ympärivuotisessa käytössä, mutta tämä ei näy pelastustoimen rahoitusta laskettaessa. Tilapäiset nopeat väestönkasvun piikit haastavat myös pelastustoimea. Kun on paljon ihmisiä, tapahtuu myös usein paljon.
Vakuutusyhtiöiden hyöty
Pelastustoimella on suora vaikutus vahinkojen kustannuksiin. Nopealla onnettomuuskehityksen katkaisulla tai palokuntien tuottamalla ensihoitoa tukevalla ensivastepalvelulla voidaan estää tilanteen paheneminen. Tämä tarkoittaa pienempiä korvauksia vakuutusyhtiöille ja nopeampaa toipumista vahingon kärsineille. Vakuutusala hyötyy sopimuspalokuntien toiminnasta. Osa vakuutusyhtiöistä on myös huomannut tämän ja kohdentanut tukea sopimuspalokuntatoimintaan. Vaan pitäisikö yhteiskunnan silti huolehtia omista elintärkeistä resursseistaan paremmin?
Sopimuspalokunnat ovat turvallisuuden etulinjaa
Me sopimuspalokuntalaiset olemme läsnä, kun tarvitaan. Työmme on fyysisesti ja henkisesti vaativaa, ja vaatimustaso kasvaa jatkuvasti. Tekninen kehitys, tiukentuvat vaatimukset, koulutus ja erilainen hallinnollinen paperinpyörittely työllistävät. Teemme tätä, koska uskomme siihen, että ihmisiä tulee auttaa ja me haluamme auttaa. Mutta usko ei riitä yksin, tarvitaan myös rakenteita, jotka tunnistavat ja tukevat tätä työtä – ja sen merkitystä myös maaseudun elinvoimalle.
Tämä blogiteksti on osa TUUMA27-verkoston toteuttamaa blogisarjaa, joka käsittelee hyvinvointialueisiin liittyviä ilmiöitä maaseutujen ja aluetalouksien näkökulmasta.
Kirjoittaja
Kuvat: Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry
Lisätietoa:
SPEK tutkii 32: Palokuntatoiminnan taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen SROI-arviointi (pdf)