Nyt on aika vaikuttaa

Hyvinvointialueita on rakennettu väliaikaisten valmistelutoimielinten johdolla syksyn ajan ripeästi, ja pian edessä on ensimmäiset aluevaalit. Tammikuun 23. päivä pidettävissä aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden ylin päättävä elin eli aluevaltuusto. Aluevaaleihin on povattu syksyn ajan matalaa äänestysprosenttia ja pian tiedämme pitävätkö ennusteet paikkansa. Kiinnostus hyvinvointialueiden valmistelua kohtaan on syksyn myötä lisääntynyt ja vaalikampanjoiden käynnistymisen myötä myös aluevaalit ovat saaneet enenevissä määrin näkyvyyttä mediassa. Tämä on hyvä!

Mistä aluevaltuutetut päättävät?

Aluevaalit ovat tärkeät, sillä aluevaltuutetut päättävät tärkeistä ihmisten arkeen vaikuttavista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen eli mm. palokuntien ja ensihoidon palveluista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus on suuri ja siihen sisältyvät niin terveyskeskuksista saatavat peruspalvelut kuin myös erikoissairaanhoito. Palveluja ovat esimerkiksi lapsiperheiden hyvinvointia tukevat neuvolapalvelut, opiskeluhuolto, eri-ikäisille tarjottavat päihde- ja mielenterveyspalvelut, vammaisten sosiaalityö ja ohjaus sekä ikäihmisten kotihoidon palvelut.

Aluevaltuustojen tehtävänä on päättää laajoista ja strategisista hyvinvointialueen asioista, kuten hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta, pelastustoimen palvelutasosta, hallintosäännöstä, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä palvelumaksuihin liittyvistä asioista. Yksi valtuuston tärkeimpiä ja todennäköisesti vaativimpia tehtäviä on palveluverkosta päättäminen. Valtuutettujen päätettäväksi tulee se, millaisia sote-keskuksia jatkossa on ja mitä palveluita saa mistäkin toimipisteestä.

Lähipalvelut herättävät paljon keskustelua

Lähipalvelujen merkitys on herättänyt runsaasti keskustelua jo valmisteluvaiheessa. Lähipalvelujen merkitys korostui vahvasti myös esimerkiksi keväällä 2021 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelussa toteuttamissamme kuntalais-, henkilöstö- ja järjestökyselyissä. Kysyttäessä mikä tekee sote-palveluista erityisen hyvää ja miten palveluiden sujuvuutta voidaan edistää, nousivat lähipalvelut vastaajaryhmästä riippumatta suosituksi vastaukseksi. Tärkeinä asioina pidettiin myös toimivia palveluketjuja ja nopeaa hoitoon pääsyä, sähköisten palveluiden toimivuutta sekä hyvinvoivaa ja osaavaa henkilöstöä. Myös eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä osallisuuden teemat korostuivat kyselyissä.

Lähipalvelujen merkityksen korostamiseen liittyy pelko palvelujen saavutettavuuden heikkenemisestä erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Aluevaalien osalta keskusteluissa on tullut esille sen merkitys, että edustajia on tärkeää saada valtuustoon eri puolilta hyvinvointialueita. Uhkakuvana on nähty keskuskaupunkien suuri edustus valtuustoissa, jonka on pelätty merkitsevän pienempien paikkakuntien palvelujen vähentämistä ja siellä asuvien ihmisten tarpeiden jäämistä vähemmälle huomiolle.

Ketä aluevaltuutetut edustavat?

Aluevaaleissa on vaalipiirinä koko hyvinvointialue eli ehdokkaat asetetaan oman kunnan sijaan koko hyvinvointialueelle. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kaikista Suomen kunnista on vähintään yksi ehdokas aluevaaleihin (Kuntaliitto 2021). Tammikuun lopussa selviää, miten äänet jakautuvat keskuskaupunkien ja muiden alueen kuntien ehdokkaiden kesken. Lisäksi selviää myös se, kuinka paljon aluevaltuustoihin tulee kuntien luottamustehtävissä toimivia henkilöitä. Olennaista lienee kuitenkin se, miten uudet aluevaltuutetut mieltävät oman roolinsa. Aluevaltuustoihin tarvitaan henkilöitä, jotka kykenevät katsomaan asioita koko hyvinvointialueiden ja eri puolilla aluetta asuvien sekä erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten näkökulmasta. Valtuutetut edustavat oman kunnan ja sen asukkaiden sijaan koko hyvinvointialueiden asukkaita.

Aluevaalit ovat yksi keskeinen asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueiden toimintaan. Asukkailla on myös muita osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, joista säädetään hyvinvointialuelaissa (611/2021). Asukkaiden moninaiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat tärkeitä asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen, demokratian toteutumisen sekä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman näkökulmista. Olennaista on, että nämä ns. suorat osallistumisen ja vaikuttamisen muodot kytkeytyvät edustukselliseen järjestelmään eli valtuutetut kuulevat asukkaiden ääntä myös vaalien välillä.

Tulevilta valtuutetuilta edellytetään kykyä katsoa tulevaisuuteen, ymmärtää taloudellisia tekijöitä sekä kykyä ymmärtää suurta sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen kokonaisuutta. Valtuutetuilla on tärkeää myös olla rohkeutta uudenlaisiin ratkaisuihin, joita entistä paremmin toimivat sote- ja pelastuspalvelut edellyttävät. Olennaisena voidaan pitää myös valtuutettujen tahtoa tehdä yhteistyötä sekä luoda aitoa yhdessä tekemisen kulttuuria eri toimijoiden välille. Ennen kaikkea valtuutetuilla tulee kuitenkin olla halua nähdä ja asettaa oman alueensa ihmisten hyvinvointi kaiken toiminnan lähtökohdaksi.

Kirjoittaja

Kirjoittaja toimii Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueilla (HYMY) –verkoston asiantuntijajäsenenä.