Luontolähtöiset palvelut uudistumisen lähteenä
Suomen monimuotoinen luonto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää palveluita, jotka tukevat terveyttä, hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Luontolähtöiset palvelut, kuten Green Care -toiminta, hyvinvointimatkailu ja luontoperustainen kuntoutus, voivat uudistaa maaseudun elinvoimaa ja hyvinvointialueiden palvelurakenteita. Ikääntyvä väestö, mielenterveyden haasteet ja sosiaalisen osallisuuden kysymykset luovat palvelutarpeita, joihin luontolähtöiset palvelut voivat olla vastaus.
Luontolähtöisten palvelujen rooli hyvinvointialueilla
Luontolähtöiset palvelut tarkoittavat tavoitteellisia hyvinvointi- ja virkistyspalveluja, joissa luonto on keskiössä (Särkkä S., et.al. 2013). Suomessa näitä menetelmiä hyödynnetään jo osana sosiaali- ja terveyspalveluita, esimerkiksi kuntoutuksessa ja ennaltaehkäisevässä työssä (Pasanen T. 2024). Tutkimukset osoittavat, että luonnossa oleskelu vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja tukee fyysistä aktiivisuutta. (Tyrväinen L., et.al. 2024). Hyvinvointialueilla luontolähtöiset palvelut voivatkin täydentää perinteisiä hoitomuotoja ja tuoda uusia ratkaisuja esimerkiksi mielenterveyskuntoutukseen.
Maaseudun elinvoima ja aluetalouden vahvistaminen
Maaseuduilla luontolähtöiset palvelut tarjoavat mahdollisuuksia uudenlaiseen yrittäjyyteen ja aluetalouden vahvistamiseen. Luonnon aineettomien arvojen tuotteistaminen mahdollistaa uusien palvelukonseptien syntymisen, kuten hiljaisuuden, maisemien ja aistikokemusten hyödyntämisen matkailussa ja hyvinvointipalveluissa (Sitra, 2025). Nämä voivat tukea paikallistaloutta ja vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta. Jotta luontolähtöinen hyvinvointiyrittäjyys olisi taloudellisestikin kestävää myös maaseuduilla, on tarpeen edistää näiden palveluiden vakiinnuttamista osaksi julkisia hankintoja ja hyvinvointialueiden palveluvalikoimaa.
Teknologian mahdollisuudet saavutettavuuden parantamisessa
Teknologian avulla luontokokemuksia voidaan tuoda saavutettaviksi myös heille, joille fyysinen pääsy luontoon on haastavaa. Virtuaalisen luontokokemukset laajentavat palvelujen käyttäjäkuntaa ja tarjoavat vastaavia hyvinvointihyötyjä kuin luonnossa vierailu. Virtuaalisilla luontoratkaisuilla on todettu olevan myös vastaavia hyvinvointihyötyjä kuin oikeassa luonnossa vierailulla, esimerkiksi stressin alentamisessa ja elpymisen ja palautumisen lisäämisessä. Tämä avaa mahdollisuuksia uuteen yrittäjyyteen myös maaseuduilla ja tukee hyvinvointialueiden pyrkimyksiä tarjota saavutettavia ja vaikuttavia palveluja kaikille asukkaille. (Kari T., 2025)
Osaamista ja yhteistyötä
Luonnon aineettomien arvojen tuotteistaminen on synnyttänyt uusia liiketoimintakonsepteja, joissa yhdistyvät esimerkiksi aistikokemukset, paikkatieto ja yhteisöllisyys. Näiden palvelujen kehittäminen vaatii luonnonlukutaitoa ja palvelumuotoilun osaamista (Sitra 2025). Tarvitaan myös terveysosaamista ja yrittäjyystaitoja – siis hyvin monialaista osaamista.
Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen on keskeistä, jotta palvelut voivat vastata hyvinvointialueiden tarpeisiin ja tuottaa vaikuttavia tuloksia. Lisäksi tarvitaan laajaa yhteistyötä eri sektoreiden välillä, jotta huomioiduksi tulevat niin sote-näkökulmat, matkailun kehittäminen, koulutustarpeet kuin ympäristövaikutuksetkin. Tarvitaan myös vahvoja paikallisia verkostoja, jotka tukevat luontolähtöisten palvelujen tuotteistamista ja markkinointia.
Julkisten hankintakäytäntöjen kehittäminen, digitaalisten ratkaisujen tukeminen ja yhteisöllisten palvelumuotojen edistäminen ovat keskeisiä askelia kohti vaikuttavaa ja kestävää palvelukehitystä.
Tulevaisuuden näkymät
Luontolähtöiset palvelut eivät ole vain terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen väline, vaan myös mahdollisuus vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja uudistaa hyvinvointialueiden palvelurakenteita. Ne tukevat kestävää kehitystä, lisäävät ympäristötietoisuutta ja voivat muodostaa merkittävän osan tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa. Luontolähtöiset palvelut voivat siis uudistaa meille tärkeitä palveluita ja vahvistaa yhteisöjä, ja samalla tukea aluetalouksien ja maaseutujen kehittymistä.
Tämä blogiteksti on osa TUUMA27-verkoston toteuttamaa blogisarjaa, joka käsittelee hyvinvointialueisiin liittyviä ilmiöitä maaseutujen ja aluetalouksien näkökulmasta.
Kirjoittaja
Kuva: Margit Kyyrä
Lisätietoa:
Juntto, R. 2025. Luontolähtöisten palvelujen tulevaisuus ja mahdollisuudet Suomessa. LAB Pro.
Lähteet:
Kari T., 2025. Teknologian hyödyntäminen virtuaalisissa luontokokemuksissa. Luonnonvarakeskus Luken blogi. Viitattu 4.5.2025.
Pasanen T., 2024. Sitra: Millaista luonnon ja terveyden tutkimusta Suomessa tehdään? – Sitran blogi. Viitattu 4.5.2025.
Sitra, 2025. Luonto ja terveys – Sitra Green health -sivut. Viitattu 4.5.2025.
Särkkä S., et.al. 2013. Sitran julkaisu: Luonnonlukutaito. (pdf) Viitattu 2.5.2025
Tyrväinen L., et.al. 2024. Luonnonvarakeskus Luke. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Viitattu 4.5.2025.