Ei vain yrittäjyyttä, vaan hyvinvointia

Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yritys ei toimi yksittäisen yrittäjän vaan yhteisön voimin. Sen taustalla voi olla esimerkiksi kyläyhdistys, asukasyhteisö tai muu paikallinen toimijaverkosto, joka ottaa vastuuta oman alueensa hyvinvoinnista ja elinvoimasta. Silloin yritysidea, toiminnan tarve ja toteutus kumpuavat paikallisyhteisöstä – asukkaista, arjesta ja resurssien tuntemuksesta.

Yrittäjyysorientaatio tuo yhteisön toimintaan uusia voimavaroja ja varmuutta. Se auttaa löytämään omia tulonlähteitä, mikä vähentää riippuvuutta avustuksista ja parantaa toiminnan jatkuvuutta. Samalla se kannustaa kokeilemaan uutta, kehittämään palveluita ja tavoittamaan laajemmin myös sellaisia ryhmiä, jotka eivät muuten osallistu yhteisön toimintaan. Yrittäjyys ei siis vie pois yhteisöllisyyttä, vaan voi tehdä siitä entistä vahvemman.

Yhteisölähtöiset yritykset maaseudun elinvoiman ja hyvinvoinnin tukipilareina

Monilla maaseutualueilla palveluiden saavutettavuus on merkittävästi heikentynyt samaan aikaan, kuin väestö ikääntyy ja tarve arkea tukeville palveluille kasvaa. Kunnat tai hyvinvointialueet eivät välttämättä pysty turvaamaan kaikkia palveluita etenkään maaseudulla, jossa myöskään markkinaehtoiset toimijat eivät välttämättä näe riittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yritys voi osoittautua sopivaksi toimijaksi.

Yhteisölähtöinen yritys voi löytää paikkansa osana hyvinvointialueiden ja kuntien palveluverkostoa tuottamalla ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia ja voivat vähentää hoidollisten palveluiden tarvetta myöhemmin. Esimerkiksi nuorille suunnattu työpajatoiminta ehkäisee syrjäytymistä ja rakentaa nuorten kiinnittymistä omaan kotiseutuun. Kyläyhdistyksen tarjoama avustajapalvelu puolestaan lisää ikääntyneiden turvallisuudentunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Kyläyhdistyksen tuottama palvelu tuo lähellä valmistetun aterian lämpimänä kotiin tutun henkilön tuomana. Paikallistason toimijana nämä yritykset tavoittavat myös niitä ihmisiä ja yhteisöjä, joita julkinen sektori ei aina saavuta.

Lähipalvelut tukevat myös lähitaloutta

Lähellä asukkaita tuotetuilla palveluilla on monia välillisiä vaikutuksia. Tarpeellisten lähipalveluiden lisäksi yhteisölähtöiset yhteiskunnalliset yritykset työllistävät paikallisia ihmisiä, usein heitä, joille työmarkkinoille pääsy olisi muuten vaikeaa. Ne tuovat lisää liiketoimintaa muillekin alueella sijaitseville yrityksille, mikä lisää alueen houkuttelevuutta ja elinvoimaa. Lisäksi yhteisölähtöiset yritykset tuovat alueelle usein myös ulkopuolista rahoitusta, kuten hanketukia, investointeja ja kehittämisrahoja. (ks. esim. Olmedo, ym. 2023.)

Haasteena on, että yhteisölähtöisten yhteiskunnallisten yritysten toiminta sulautuu usein osaksi paikallista arkea: kyläyhdistyksen ylläpitämän palvelupisteen, yhteisökahvilan tai harrastustilan yritystoiminta ei heti näy ulospäin. Koska toiminnan tavoitteena ei ole voitto vaan hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, sen vaikuttavuutta on vaikea nähdä ja mitata perinteisin mittarein (mm. MERSE 2025). Lisäksi ne toimivat hallinnollisten rakenteiden ja roolien väliin jäävällä alueella – ei julkisina palveluntarjoajina, mutta eivät myöskään tavallisina yrityksinä.

Parhaimmillaan nämä yritykset toimivat paikalliseen toimijuuteen perustuvan lähitalouden ekosysteemin rakentajina. Tämän vuoksi maaseudun yhteisöjen toteuttamaa palvelutuotantoa ei tule nähdä puuhasteluna, vaan oikeana yrittäjyytenä, jolle tulee löytää toimintaan ja kontekstiin sopivat tukirakenteet (ks. Töyli, ym. 2024). Lopulta kyse on siitä, uskalletaanko yhteisölähtöisiin ratkaisuihin panostaa samalla vakavuudella kuin muihin talouden ja palveluiden uudistamisen muotoihin.

Lähteet

MERSE (2025). Transnational Knowledge Report 2025: Conditions for Rural Social Enterprises in NPA Regions (pdf). Interreg Northern Periphery and Arctic Programme.

Olmedo, L., Rinne-Koski, K. M., O'Shaughnessy, M., Matilainen, A., & Lähdesmäki, M. (2023). Support structures for a plural economy in rural areas? Analysing the role of community-based social enterprises. Sociologia Ruralis. 

Töyli, P., Rinne-Koski, K., Lähdesmäki, M., Trogen, A., Rutanen, J., & Husberg, A. (2024). Yhteisölähtöisten yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen maaseudulla (pdf). Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti.