Sihteeristö lausui asiasta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista

Sihteeristö lausui 10.2.2021 asiasta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista. Sihteeristön lausunto luettavissa alta.

Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristön lausunto

1 § Lain tarkoitus ja soveltamisala

MANEn sihteeristö katsoo, että lain tarkoitus ja soveltamisala on perusteltu ja kannatettava. Laissa säädettävä valtakunnallinen suunnitelma, jolla luodaan kokonaiskuva valtion palveluiden saatavuudesta ja yksiköiden ja toimintojen sijoittumisen tilasta sekä tavoitellusta kehityksestä on hyvä tavoite.

Viime vuosina toimintaympäristö on muuttunut ja tulee mitä ilmeisemmin muuttumaan yhä nopeammassa tahdissa. Valtion viranomaisten palvelu- ja toimipaikkaverkkoon vaikuttavat 2020 –luvulla monet muutostekijät. Esimerkiksi digitalisaatio, monipaikkaisuus ja paikkariippumaton työ ovat asioita joita tulee huomioida. Myös yllättäviin muutoksiin tulee pystyä vastaamaan.

Tärkeää on, että valtion digitaalista ja fyysistä palveluverkkoa ohjataan nykyistä vahvemmin kokonaisuutena vastaamaan alueellisen läsnäolon tavoitteita.

2 § Tavoitteet

Lakiesityksen tavoitteet vahvistaa elinvoimaisuutta, turvallisuutta ja valtion kilpailukykyä työnantajana maan eri osissa ovat kannatettavia. Samoin monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työnteon edistäminen valtiolla on kannatettavaa. MANEn sihteeristö painottaa joustavuuden tarvetta, huomioiden eri alueiden väliset erot.

Tuloksellisuuden lisäksi on keskeistä huomioida eri asiakasryhmien palvelutarpeet sekä ihmisten että alueiden yhdenvertaisuus suhteessa palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen.

Palvelutarpeiden arvioinnissa on tarkasteltava ihmisten lisääntynyt monipaikkaisuus ja tämän vaikutukset palvelutarpeisiin eri alueilla. Alueiden erilaiset toimintaympäristöt tulee nykyistä paremmin huomioida julkishallinnon yhteiskäytön ja uusien toimintamallien sekä uusien työskentelytapojen käyttöönottamisessa.

MANEn sihteeristö painottaa, että esityksen on edistettävä tavoitteellisemmin monipaikkaista työskentelyä silloin, kun se tukee valtion palveluiden saatavuutta koko maassa. Valtion työntekijöiden monipaikkainen työskenteleminen voi turvata palveluja maaseutualueilla, ja valtion viranomainen voi tehdä asiakaskäyntejä asiakkaan luona. Valtionhallinnon yhteisiä työskentelytiloja on myös maakunnissa edistettävä.

Arvioitaessa ja pyrittäessä tunnistamaan palvelutarpeita ja päätösten vaikutuksia alueiden kokonaisturvallisuuteen ja elinvoimaan on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että arviointi tapahtuu riittävän ajantasaisella ja tarkalla tietopohjalla. Tiedolla, jolla aidosti voidaan tunnistaa palveluiden saatavuuden ja sijoittumisen erilaisia vaikutuksia erilaisilla alueilla.

3 § Valtakunnallinen suunnitelma

Valtakunnallinen suunnitelma vaikuttaa kattavalta. MANEn sihteeristö ehdottaa harkittavaksi suunnitelmaan vastaavanlaista kirjausta kuin Norjassa alueellistamisprosessin osalta. Norjassa alueellistamispolitiikan tavoitteena on mm., että ”väestölle varmistetaan maan kaikissa osissa valtion palveluiden hyvä saatavuus, uudet ja alueellistettavat valtion toiminnot sijoitetaan pääsääntöisesti Oslon ulkopuolelle…” Kirjaus vahvistaisi kansalaisten ja alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulman huomioimista ja edistäisi hallitusohjelman tavoitteita.

4 § Toimielin

Toimielimen tehtävät ja kokoonpano ovat kattavia. Esityksen mukaan suunnitelman valmistelussa kuullaan maakuntien liittoja. Alueellisen hallinnon lisäksi myös paikallisen edustuksen kuulemista tulisi huomioida toimielimessä laajemmin. Esimerkiksi kuntia olisi hyvä kuulla ja ottaa mukaan yhteistyöhön toimielimessä. Tärkeää on myös, että kuultavat kunnat edustaisivat eri kokoisia ja tyyppisiä alueita.

Toimielimen tulisi ehdotuksen mukaan kuulla myös alueiden kehittämiseksi perustettuja toimielimiä, jollainen on alueiden uudistumisen neuvottelukunta. Em. neuvottelukunnan lisäksi alueiden kehittämiseksi perustettuja toimielimiä ovat maaseutupolitiikan neuvosto, saaristoasiain neuvottelukunta ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä sekä harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä, joita tulisi myös kuulla.

Suunnitelman valmistelussa on syytä arvioida sen vaikutuksia erilaisilla alueilla, esimerkiksi eri maaseutualueilla. Suunnitelman valmistelussa on tärkeää huomioida kansalaisten monipaikkaisuus ja siihen liittyvät lisääntyvät tarpeet paikasta riippumattomalle palvelulle.

5 § Toimivalta

Ei lausuttavaa.

6 § Lain voimaantulo

Aikataulu vaikuttaa realistiselta.

Lausunnon pääasiallinen sisältö ja mahdolliset muut kommentit

Nyt esitetyt muutokset ovat pääasiallisesti hyviä ja kannatettavia. Lakiesityksen tavoitteena on uudistaa valtion alueellista läsnäoloa säätelevää lainsäädäntöä vastaamaan paremmin toimintaympäristön nykyiseen ja ennakoituun tulevaan muutokseen. Valtion digitaalista ja fyysistä palveluverkkoa pyritään ohjaamaan vahvemmin kokonaisuutena vastaamaan alueellisen läsnäolon tavoitteisiin. Esityksellä tavoitellaan lisäksi valtion viranomaistehtävien tuloksellisuuden parantamista, sekä varmistamaan eri asiakasryhmien palvelutarpeeseen vastaaminen siten että yhdenvertaisuus, kielelliset oikeudet ja muut perusoikeudet toteutuvat. Esityksen tavoitteena on luoda uusi toimintamalli nykyistä vaikuttavampaa ja pitkäjänteisempää valtioneuvostotasoista poikkihallinnollista suunnittelua, ohjausta ja seurantaa varten.

Nämä ovat kaikki kannatettavia tavoitteita. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on tärkeää, että kokonaisuutta koordinoidaan ja myös seurataan. MANE sihteeristö painottaa, että tavoitteiden toteutuksessa alueilla tulee huomioida eri alueiden lähtökohdat sekä yhteistyömahdollisuudet alue- ja paikallishallinnon lisäksi myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Valtion viranomaisten palvelu- ja toimipaikkaverkkoon vaikuttavat 2020-luvulla monet muutostekijät, joista sähköisten palvelujen ja niiden käytön lisääntyminen on niistä keskeisin. Lisäksi palvelu- ja toimipaikkaverkkoon vaikuttavat myös väestönmuutokset ja kaupungistuminen, asiakaspalvelun osalta käyntiasiointimäärien merkittävä vähentyminen, paikkariippumattoman työn lisääntyminen, kansalaisten monipaikkaisuus sekä niukkenevat taloudelliset resurssit.

MANEn sihteeristö painottaa, että sähköisten palveluiden perustana tulee olla huolettomasti toimivat ja tasalaatuiset tietoliikenneyhteydet kaikkialla Suomessa. Lisäksi on panostettava sähköisten palveluiden osaamisen vahvistamiseen sekä palvelun helppokäyttöisyyteen. Myös valtion palveluiden fyysinen läsnäolo tulee varmistaa alueellisen yhdenvertaisuuden, kokonaisturvallisuuden ja alueiden elinvoiman näkökulmasta riittävällä tavalla. Tämän on syytä tehdä kumppanuudessa kansalaisjärjestötoimijoiden kanssa paikallisella ja alueellisella tasolla.

Asetettavan toimielimen rooli valtion toimintojen alueellista ulottuvuutta koskevan lainsäädännön toteutuksessa on merkittävä, vaikka se ei itse teekään päätöksiä, vaan toimielimen toiminta rajoittuu lähinnä valmisteluun, ehdotusten tekemiseen, tiedon keräämiseen, seurantaan ja arviointiin. Tärkeää on, että tietoa kerätään riittävän tarkasti, esimerkiksi paikkatietopohjaisesti, mikä vaatii tilastoinnin kehittämistä toimielimen työn tueksi. Toimielin tulee työssään riittävällä laajuudella kuulla alue- ja paikallishallintoa.

On tärkeää, että lain voimaantulon yhteydessä arvioidut lisäresurssit huomioidaan realistisesti.

MANE sihteeristön lausunto asiasta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista (diaarinumero: VN/22443/2020) on myös luettavissa Lausuntopavelu -sivulta.

Yhteyshenkilö

  • Husberg, Antonia

    Landsbygdsöverinspektör, Nationell landsbygdspolitik, tf. generalsekreterarens uppgifter, kommunikation samt forsknings och utvecklingsverksamhet

    E-postadress: fornamn.efternamn@mmm.fi
    Telefonnummer: +358 (0)295 16 2033

    Ansvarig producent för Landsbygdsparlamentet.