Ulkoistus koettelee sote-tavoitteiden rajoja

Sote-rintamalla kuohuu. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on päättänyt ulkoistaa toimintojaan ja ostaa terveyspalvelut perustettavalta yhteiseltä yritykseltä. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää sairaanhoitopiirin toimintaa maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteiden vastaisena.

Sote-uudistuksen rinnalla on meneillään suuri sairaalaverkoston keskittäminen, mikä on aiheuttanut nyt vastareaktion. Sairaalakapinan taustalla on Kemi–Tornio-alueen kuntien pelko siitä, että keskussairaalan toimintoja ryhdytään ajamaan alas, ja ympärivuotinen päivystys ja vaativimmat leikkaukset keskitetään laajan päivystyksen sairaaloihin.

Sote-uudistuksessa on menossa nyt uusi vaihe, sillä terveyspalvelujen ulkoistamisella kunnat vastustavat keskittämistä ja pyrkivät turvaamaan täyden palvelun sairaalat omilla alueillaan.

Yhteiskunnallinen koe ulkoistamisen vaikutuksista

Mikäli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin päätös myös toteutuu, kyse on mielenkiintoisesta yhteiskunnallisesta kokeesta, jossa testataan, toteutuvatko yksityistämisestä esitetyt uhkakuvat. Yksityisten yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa omistajille, ja siksi yrityksillä on taipumusta vähentää kustannuksia henkilökuntaa ja toimipisteverkostoa supistamalla ja keskittymällä tuottaviin palveluihin.

Vielä ei tiedetä, mitä ulkoistaminen tarkoittaa palvelutuotannolle ja valinnanvapaudelle. Onko tuleva yhteisyritys julkinen vai yksityinen palveluntuottaja? Millaiseksi on muodostumassa julkisen sektorin tarjoama vastuu ja vaihtoehto, jos se ei pysty tuottamaan palveluja omana toimintana?

Sekava tilanne voi vaikuttaa palvelujen saatavuuteen myös maaseudulla. On mahdollista, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri saa seuraajia. Jo nyt useat pienet kunnat ovat ulkoistaneet terveydenhuoltonsa yksityisille yrityksille. Tosin maan hallitus aikoo rajata kuntien oikeutta ulkoistaa sairaanhoitoa.

Maaseutua ei nähdä omana palvelualueena

Valinnanvapauden lisääminen on ollut sote-uudistuksen keskiössä. Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa perustason palveluja ja turvata ihmisten nykyistä nopeampi hoitoon pääsy ja palvelujen saanti.

On epäselvää, onko yksityisillä yrityksillä riittävästi kiinnostusta toteuttaa sote-uudistuksen tavoitteita. Vaarana on, että terveysyritykset ottavat mielellään vähän hoitoa vaativia asiakkaita, mutta jättävät vaativimmat hoidot julkisten terveyspalvelujen tehtäväksi. Onko asiakkaalla todellista valinnanvapautta, jos terveysyrityksillä on palvelutuotannon monopoli kunnissa ja maakunnissa?

Keskustelu valinnanvapaudesta on ollut siinä mielessä yksipuolista, ettei palvelujen saavutettavuutta ja lähipalveluperiaatteen toteutumista ole juuri käsitelty. Sote-uudistuksessa maaseutua ei nähdä erillisenä palvelualueena, vaikka pitkien etäisyyksien ja ikääntyvän väestön vuoksi maaseutu ei ole erityisen houkutteleva markkina-alue yksityiselle palvelutuotannolle.

Keskustelu valinnanvapaudesta on ollut siinä mielessä yksipuolista, ettei palvelujen saavutettavuutta ja lähipalveluperiaatteen toteutumista ole juuri käsitelty.

Syrjäseuduilla ongelmana on ensisijaisesti palvelujen keskittyminen, pitkät välimatkat ja puutteelliset julkiset liikenneyhteydet. Siksi valinnanvapautta oleellisempi seikka on palvelujen saavutettavuus. Maaseudulla asuvan on ensin päästävä palvelujen luokse ennen kuin tämä voi toteuttaa valinnanvapautta. Jää nähtäväksi, miten palvelujen ulkoistaminen vaikuttaa maaseudulla ja koko yhteiskunnassa.

  • Lehtola, Ilkka

    Yliopistotutkija (toiminut 31.1.18 asti KAHVEE-verkoston erityisasiantuntijana), Itä-Suomen yliopisto

    E-postadress: etunimi.sukunimi@uef.fi
    Telefonnummer: +358 (0)50 597 3838

    Maaseutumaantiede, maaseutupolitiikka, sote-uudistus, lapsi- ja perhepalvelut maaseudulla.