Etsivän ikämiestyön merkitys ja osallistumisen haasteet maaseudulla

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen etsivällä työllä on pitkät perinteet. Viimeisimmät etsivän työn hankkeet (Ikaros, ARMI ja IHKU) on toteutettu ikämiesten kanssa. Hankkeiden tuloksena on syntynyt etsivän ikämiestyön malli. Tällä hetkellä menossa on neljäs ikämieshanke: ARVI – Arvokas arki ikämiehille. Hanke on saanut kolmen vuoden rahoituksen Stean Ikävoimaa-avustusohjelmasta. Hanke toimii Joensuussa Rantakylän kaupunginosassa sekä kaupunkiin kuuluvilla maaseutualueilla (Eno, Hammaslahti, Kiihtelysvaara, Tuupovaara), Outokummussa, Juuassa ja jatkossa myös Polvijärvellä. Hankkeessa levitetään ja juurrutetaan aiemmissa hankkeissa luotua mallia. Hankkeessa korostuvat erityisesti syrjäseutujen haasteet.

Ennaltaehkäisevä työ kohdistettu etenkin palveluiden ulkopuolelle jääneisiin ikämiehiin

Etsivän ikämiestyön hankkeissa on haluttu tavoittaa erityisesti miehiä, jotka jäävät usein syrjään palvelujärjestelmästä ja järjestöjen perinteisestä toiminnasta. Monet heistä asuvat maaseutualueilla pitkien etäisyyksien päässä palveluista ja heillä on erilaisia haasteita elämässään.

Ikämiehet on nähty etsivän ikämiestyön mallissa aktiivisena toimijana. Työn lähtökohtana on ikämiesten arkeen jalkautuminen. Erityistä on toiminnan toteuttaminen useilla eri tasoilla, toimintamuotojen laaja-alaisuus ja ikämiesten osallisuus. Ikämiehet osallistuvat toiminnan suunnitteluun, kaikkien toimintojen (jalkautuminen, yksilötyö, Velmut-toimintaryhmät, vertaismiestyö ja verkosto- ja vaikuttamistyö) käytännön toteutukseen sekä arviointiin. Erityisen arvokasta on, että he toimivat vapaaehtoisina työntekijöiden työpareina. Toiminta henkilöityy ikämiehiin itseensä. Kehittämistyö kulkee käsi kädessä ruohonjuuritason toiminnan kanssa ja toiminnassa huomioidaan alueelliset erityispiirteet.

Monilla kohdatuilla ikämiehillä on elämässään haasteita, jotka vaikuttavat heidän osallistumismahdollisuuksiinsa. Ikääntyminen tuo mukanaan fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn muutoksia. Yksinäisyys ja tarpeettomuuden tunne ovat yleisiä. Taustalla voi olla myös leskeytyminen, läheissuhteiden vaikeudet tai omaishoitajuus. Monet ovat tietämättömiä omista oikeuksistaan, tarvitsevat apua etuuksien hakemiseen ja kokevat digiosattomuutta. Huono taloudellinen tilanne ja elinkustannusten nousu voivat myös estää osallistumisen. Monilla haasteet kasautuvat. Etsivässä työssä ikämiehiä kohdataan ajatuksella ”diagnoosit narikkaan", ihmisyys edellä.

Etsivällä ikämiestyöllä mahdollisia kustannussäästöjä hyvinvointialueille

Ennaltaehkäisevä työ voi vähentää raskaampien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, mikä näkyy pitkällä aikavälillä hyvinvointialueilla kustannussäästöinä. Esimerkiksi yksinäisyyden ja mielenterveyden ongelmien varhainen tunnistaminen ja tuki voivat ehkäistä kriisiytymistä ja sairaalahoitojaksoja.

Erityisesti maaseutualueilla asuvilla ikämiehillä on usein vaikeuksia liikkumisessa. Pitkät etäisyydet, ajokortin menettäminen ja julkisen liikenteen käyttöön tottumattomuus ovat yleisiä ongelmia. Näitä haasteita on ratkaistu hakemalla ikämiehiä tarvittaessa maksutta kotoaan ja organisoimalla kimppakyytejä toimintaan. Myös asumiseen liittyy omia vaikeuksiaan. Teiden kunnossapito, lumityöt ja talon lämmittäminen voivat esimerkiksi vaikeuttaa toimintaan osallistumista. Haasteista löytyy myös mahdollisuus luoda jotain uutta paikallistalouteen, sillä etsivän työn kautta voi syntyä kysyntää paikallisille kuljetus- ja ruokapalveluille tai yhteisötiloille, mikä puolestaan vahvistaa yhteisöllisyyttä ja maaseutujen yrittäjyyttä.

Toiminnan saavutettavuus on etsivän ikämiestyön mallissa oleellista. Tärkeää on toiminnan vieminen ihmisten arkeen, esteettömyys, se ettei toiminnassa ole tarkkaa ikärajaa, toiminta on maksutonta ja osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Tiedotuksessa saavutettavuus huomioidaan henkilökohtaisella ja monikanavaisella tiedottamisella.

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen etsivän ikämiestyön mallia pyritään juurruttamaan ja levittämään uusille alueille. Toiminnan juurruttamisessa kiinteäksi osaksi palvelujärjestelmää on kuitenkin omat haasteensa. Etsivä työ vaatii pitkäjänteisyyttä, luottamuksen rakentaminen ihmisiin vie aikaa, eikä toiminta mahdu olemassa oleviin muotteihin. Etsivä työ kuitenkin kannattaa: kun toiminta juurtuu osaksi alueellista palvelurakennetta, se voi tuottaa sekä inhimillistä että taloudellista hyötyä koko yhteisölle.

Tämä blogiteksti on osa TUUMA27-verkoston toteuttamaa blogisarjaa, joka käsittelee hyvinvointialueisiin liittyviä ilmiöitä maaseutujen ja aluetalouksien näkökulmasta.

Kuva: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätietoa:

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

ARVI – Arvokas arki ikämiehille -hanke

Meijän tavalla - Menetelmiä etsivään ikämiestyöhön, kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen ja yhteistoiminnalliseen arviointiin (pdf). IHKU - ikämiehille hyvinvointia kulttuurista -hanke.