Liikennepalvelulain ja Kela-taksimatkauudistuksen yhteisvaikutukset karuja harvaan asutulla maaseudulla

Nyheter
Pohjois-Savossa tehdyn tuoreen selvityksen mukaan uusi liikennepalvelulaki ja samanaikaisesti toteutettu Kelan korvaamien taksipalvelujen kilpailutus ovat ajaneet maaseutukuntien liikennepalvelujen käyttäjät uudistuksen kärsijöiksi.

Samaan aikaan liikennepalvelulain kanssa heinäkuussa 2018 voimaan astuneet sopimukset sairasvakuutuksesta korvattavien taksipalvelujen eli ns. Kela-taksien järjestämisestä myllersivät taksialan. Rautalammilla, Tervossa ja Vesannolla toteutetun Harvaan asutun maaseudun liikennepalvelut Pohjois-Savossa -selvityksen mukaan Kela-takseista on pulaa ja odotusajat pitkiä. Saatavuusongelmien vuoksi asiakkaat jopa maksavat korvattavia kyytejä itse.

Seija Korhonen Kehittämisyhdistys Mansikasta toteaa, että tuore selvitys osoittaa sen, että liikennepalvelulain tavoitteet paremmasta liikennepalvelujen saatavuudesta, uusista taksiyrityksistä ja hintatason laskusta ovat harvaan asutun maaseudun arjessa kääntyneet päinvastaisiksi. Kela-kilpailutus vaikutti selvityksen kunnissa suoraan siten, että Kelan korvaamia taksimatkoja ajavien yritysten määrä romahti ja asiakkailla on kyytien saamisessa monia ongelmia.

Kela-takseista pulaa ja odotusajat pitkiä

Saadakseen korvauksen terveydenhuollon taksimatkasta asiakkaan on nykyisin tilattava Kela-taksi maakunnallisesta välityskeskuksesta. Käytännössä asiakas voi joutua odottamaan Kela-taksia kauan pitkänkin matkan päästä, vaikka paikkakunnalla olisi lähempänä useita takseja. Nämä eivät kuitenkaan ole Kela-välityksessä, Korhonen tiivistää saatavuuden ongelmaa. Asiakkaat sekä terveydenhuollon ammattilaiset ovat kokeneet Kela-taksien saatavuuden heikentyneen maaseutukunnissa merkittävästi. Tämä asettaa harvaan asutun maaseudun asukkaat eriarvoiseen asemaan. Selvityksen mukaan Kela-taksien kyytimäärät ovat laskeneet 5–20 % kuukaudessa selvitysalueella. Tämä on erittäin paljon alueella, jolla on alle 7 000 asukasta. Vanhusväestön ja sairastavuuden määrät ovat tilastojen mukaan kuitenkin korkeita.

Asiakkaat maksavat kyytejä itse

Suurimmat Kela-kyytien saatavuusongelmat on koettu lyhyillä kunnan sisäisillä terveydenhuollon matkoilla, esimerkiksi matkoissa hoitokodista terveyskeskukseen. Tämä on johtanut siihen, että jotkut asiakkaat käyttävät lyhyissä ajoissa omaa autoa, naapuri- ja sukulaisapua tai tilaavat kyydin suoraan tutulta kuskilta. Tällöin terveydenhuollon matkojen omavastuuosuus ei kerry, vaikka omavastuu voisi täyttyä myös lyhyillä kunnan sisäisillä matkoilla. Korhosen mukaan selvityksessä nousi esiin huoli asiakkaiden oikeusturvasta

eli siitä, jäävätkö Kelan kilpailutuksella aikaansaadut säästöt nyt näin asiakkaiden maksettavaksi.

Kannattavuus heikkoa ja hinnat nousevat

Maaseudulla markkinaehtoinen liikennepalvelujen kysyntä on vähäistä. Selvitysalueella taksiyritysten liikevaihdosta 85–95 % muodostuu julkisesti hankituista kuljetuksista. Kela-kyytien loppumisen myötä liiketoiminnan kannattavuus on täysin kunnan tilaamien kuljetusten ja ennen kaikkea koulukyytien varassa. Yrittäjät ovat joutuneet paikkaamaan Kela-kyytien jättämää aukkoa liikevaihdossa hintojen nostolla. Se kohdistuu ensin yksityisiin käyttäjiin. Hintojen nousu koskettaa myös kuntia, kun ne hankkivat kuljetuspalveluja.

Kahdeksan toimenpide-ehdotusta

Harvaan asutun maaseudun liikennepalvelut Pohjois-Savossa -selvitys antaa kaikkiaan kahdeksan toimenpide-ehdotusta tilanteen parantamiseksi. Näistä Korhonen nostaa ensimmäisenä esiin lainsäädännön. Liikennepalveluja koskevassa lainsäädännössä tulee jatkossa huomioida paremmin harvaan asutun maaseudun realiteetit ja siten turvata liikennepalvelujen saatavuus ja huoltovarmuus kaikilla alueilla. Tämän lisäksi Kela-kilpailutusten vaikutuksia Kela-taksien saatavuuteen ja palvelun toimivuuteen tulisi selvittää kunnittain systemaattisesti ja kriittisesti, jotta asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu pystytään turvaamaan.

Muut toimenpide-ehdotukset liittyvät mm. kuntien kuljetushankintojen kilpailutuksiin ja taksiyrittäjille kohdennettaviin hankintakoulutuksiin. Tämän lisäksi liikennepalvelujen tuottajien ja tilaajien tulisi panostaa monikanavaiseen viestintään, jotta asiakkaat saavat tiedon liikennepalvelujen saatavuudesta ja niiden tilaamisesta.

Pohjois-Savossa maaseutukuntien todellisuus näyttää siltä, ettei liikennepalvelulain valmistelussa huomioitu tarpeeksi esimerkiksi toimialan luonnetta tai asiakkaiden tarpeita. Liikennepalveluyrittäjillä on halua ja tarve kehittää liiketoimintaansa, jotta yritystoiminta olisi nykyisellään kannattavaa. Kehittämistyöhön pienet maaseudun yritykset tarvitsevat kuitenkin apua ja tukea.

Korhosen mukaan nyt tehty selvitys osoittaa, että liikennepalvelulain ja Kela-kilpailutusten yhteisvaikutusten laajemmalle arvioinnille harvaan asutun maaseudun osalta on tarvetta. Valtakunnan tasolla tällaista vastaavaa selvitystä ei ole tehty ja sellainen tarvittaisiin ehdottomasti.

Lue Harvaan asutun maaseudun liikennepalvelut Pohjois-Savossa –selvitys Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n sivuilta.

Lisätietoja antavat:

Seija Korhonen, maaseutukehittäjä, Kehittämisyhdistys Mansikka ry, 050 567 87 28, seija.korhonen@mansikkary.fi

Kirsi Manninen, toiminnanjohtaja, Kehittämisyhdistys Mansikka ry, 045 131 5077, kirsi.manninen@mansikkary.fi

INFO:

• Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry toteutti keväällä 2020 yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenneosaston kanssa selvityksen harvaan asutun maaseudun liikennepalveluista Pohjois-Savossa. Selvityksen teki tutkija, FM Simo Rautiainen Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta.

• Tavoitteena oli selvittää, miten 1.7.2018 voimaan astunut liikennepalvelulaki (320/2017) sekä samanaikaisesti toteutettu Kela-taksien kilpailutus vaikuttivat itäsuomalaisella harvaan asutulla maaseudulla. Selvityksen hankealueen muodostavat kolme Pohjois-Savon harvaan asutun maaseudun pikkukuntaa: Rautalampi, Tervo ja Vesanto.

• Selvityksessä tarkastellaan uudistusten vaikutuksia hankealueen taksiasiakkaille ja -yrityksille, muulle elinkeinoelämälle sekä kunnille.

• Lisäksi hankkeessa etsittiin hyviä käytäntöjä, joilla taksipalvelujen saatavuus ja toimivuus voidaan turvata jatkossa.