Mitä maaseudun kehittäminen on? – jo lähes 10 000 ideaa ympäri Suomen

Tähän mennessä maaseudun kehittämishankkeisiin on jätetty 8 498 hakemusta eri puolella Suomen maaseutua, ja niistä 4 604 on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Mutta mitä nämä luvut oikeastaan kertovat? Ennen kaikkea siitä, miten monimuotoista ja elävää maaseudun kehittäminen on.

Kehittämistä lähes koko Suomessa

Peräti 99 % Suomen pinta-alasta ja noin 2,5 miljoonaa suomalaista on maaseuturahoituksen piirissä. Toimintaa on lähes 300 kunnassa, yli 4 000 kylässä ja yli 100 000 maaseudun yrityksessä.

Maaseuturahoitus ei kosketa vain syrjäisimpiä seutuja – se ulottuu tuntureilta ja korpimailta kaupunkien reuna-alueille ja pieniin keskuksiin. Se on kehittämistä, joka yhdistää koko maan kehäteiltä käsivarteen.

Paikkalähtöistä tekemistä

Maaseudun kehittämisessä keskeistä on paikallisuus. Tarpeet määritellään alueilla itse: mukana ovat ihmiset, maanomistajat, yrittäjät ja yhteisöt. Kehittäminen ei tule ylhäältä annettuna, vaan syntyy arjen kysymyksistä - yhteistyössä.

Tämä näkyy erityisesti järjestöjen ja yhdistysten toiminnassa. Kansalaisjärjestöselvitystä varten laskimme järjestöjen ja yhdistysten hankkeet yhteen. Kolmen vuoden aikana on maaseuturahoituksella tuettu yli 4 000 kehittämishanketta, joissa on ollut yli 3 000 eri tuenhakijaa.

Vertailun vuoksi: samaan aikaan rakennerahastoista on rahoitettu noin 600 hanketta ja hieman yli 300 eri toteuttajaa. Tämä havainnollistaa mittakaavaeroa – maaseudun kehittäminen ja aluekehittäminen toimivat eri mittakaavassa ja toisiaan täydentäen.

Pienistä puroista isoiksi virroiksi

Maaseuturahoitus saa arjen pyörät pyörimään. Se kutsuu mukaan metallipajan Pentin, antaa nuorille välineitä rakentaa skeittiramppi ja innostaa heidät kehittämään omaa kotiseutuaan. Se kuulee viljelijän haasteen ja löytää kumppaneita haasteen ratkaisemiseksi. Se mahdollistaa myös digiloikkia kaukana keskuksista valokuituyhteyksien parantuessa.

Yrittäjyys maaseudulla on monipuolista: käsityöyrityksistä metallialaan, matkailusta metsätalouteen. Yritysrahoitusta on haettu 12 772 hankkeeseen, ja tukea on myönnetty 5 167 yrityshankkeeseen.

Yhteistyö on maaseudun kehittämisessä kaiken ydin. Innovaatioita syntyy, kun käytännön ongelmia ratkotaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Esimerkiksi älykkäät kylät -hankkeissa on löydetty ratkaisuja juuri kylien omiin tarpeisiin ja haasteisiin ja saatu aikaan häkellyttävän hyviä tuloksia.

Yhteinen suunta – paikallisesta globaaliksi

Maaseudun kehittämisessä ollaan samassa veneessä: kylätoimijat, kuntapäättäjät, viljelijät, oppilaitokset, yritykset ja yhdistykset. Kun samaan suuntaan soudetaan kansallisesti ja kansainvälisesti, niin saadaan vauhtia myös tämän päivän ja tulevaisuuden isoihin haasteisiin, kuten kokonaisturvallisuuteen, ennallistamiseen ja siihen että kukaan ei jää kyydistä. Vaikuttavuudesta kertoo mm. se fakta, että viime rahoituskaudella on saatu aikaan yli 17 000 työpaikkaa!

Katse tulevaan

Seuraavan EU-rahoituskauden valmistelu on jo käynnissä. Muutoksen tuulet ovat voimakkaita. EU:ssa laitetaan eri rahastot yhteen, ja maaseudun kehittämisen ja aluekehittämisen potti on jatkossa samassa kukkarossa. Painotamme sitä, että molempia tarvitaan ja ilman pieniä puroja ei synny myöskään isoja virtoja kasvuun ja vientiin. EU-osarahoitteista maaseudun alueellista ja paikallista kehittämistä on 30 vuoden aikana kehitetty toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä todetaan myös pian julkaistavassa Alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen toimintamallin arvioinnissa.

Elinvoimakeskuksilla ja Leader-ryhmillä on vahva osaaminen alueidensa tarpeista, tiiviit verkostot ja läheinen yhteys paikallisiin ihmisiin. Nykyisellä kaudella 2023–2027 maaseudun yritys- ja kehittämishankkeisiin on käytössä 765 miljoonaa euroa.

Rahoitusta on edelleen hyvin haettavissa, joten laittakaamme kaikenkokoiset ideat lentoon! Ihmisenkokoisista ideoista aina koko EU:ta tai koko maailmaa kiinnostaviin innovaatioihin.

Kirjoittajat ovat pitkän linjan maaseudun kehittäjiä MMM:ssä.

Blogin kuva:  © Maaseutuverkosto - Leader