Maaseudun talous ja aluetalousvaikutukset tutkimuksessa

TUUMA-nätverket, MUA-tapaaminen, Blogi

Maaseudun talouden nykytila, sen dynamiikka sekä muutosten aluetaloudelliset vaikutukset olivat esillä vuoden 2025 Maaseutututkijatapaamisessa Kuortaneella. Itä-Suomen yliopiston, Pellervon taloustutkimuksen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämässä työryhmässä tutkijat tarkastelivat aihetta monesta näkökulmasta – paikallistalouksien suorituskyvystä väestörakenteen haasteisiin ja talouskehityksen mittaamisen vaikeuksiin.

Paikallistaloudet, elinvoima ja huoltovarmuus

Ensimmäisessä esityksessä muodostettiin kokonaiskuvaa maaseudun paikallistalouksien suorituskyvystä ja sen yhteydestä taloudelliseen huoltovarmuuteen. Tulokset toivat esiin merkittäviä alueellisia eroja työpaikkojen määrässä, ansiotasoissa ja yritystoiminnan tuloksellisuudessa. Pienet kunnat, joissa on raskasta teollisuutta, näyttäytyivät monin osin vahvoina, mutta puolet maan kunnista kamppailee taloudellisten tunnuslukujen valossa. Myös elinkeinorakenteen monipuolisuudessa havaittiin suuria alueellisia eroja.

Väestörakenteen muutos haastaa elinvoimaa

Toisessa esityksessä tarkasteltiin väestörakenteen muutosten vaikutuksia maaseudun elinvoimaan. Kaupungistuminen ja maaseutualueiden väestön ikääntyminen heikentävät maaseudun vetovoimaa ja vaikeuttavat yritystoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta maaseudulla yritystoiminta on vakiintuneempaa ja yritykset toimivat keskimäärin kauemmin kuin kaupungeissa. Kunnanjohtajille ja elinvoimajohtajille suunnatun kyselyn perusteella yli puolet ydinmaaseudun kunnista ennakoi taloudellisen tilanteensa heikkenevän lähivuosina. Erityisenä huolena nousivat esiin työvoiman ja osaamisen riittävyys sekä yritysten sukupolvenvaihdosten vähäisyys.

Talousdynamiikan mittaamisen haasteet

Kolmas esitys nosti esiin maaseudun talouskehityksen mittaamisen haasteet. Perinteiset mittarit eivät huomioi esimerkiksi väestön ikärakenteen muutoksia, mikä voi vääristää alueiden välistä vertailua. Ikävakioidut mittarit tarjoavat tarkemman kuvan kehityksestä, mutta niiden käyttö on vasta aluillaan. Tulokset osoittivat, että maaseudun työpaikkakehitys on vahvasti sidoksissa kansantalouden suhdanteisiin ja että ikääntyminen vaikuttaa erityisesti harvaan asutun maaseudun työllisyyskehitykseen.

Matkailu tuo laajaa hyötyä alueille

Etelä-Pohjanmaalla matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia tarkasteltiin työryhmän viimeisessä esityksessä. Esityksessä korostui, että matkailu on merkittävä työllistäjä ja tulonlähde, jonka vaikutukset ulottuvat laajasti eri toimialoille. Vaikutusarviointi toi esiin, että matkailijoiden kulutus leviää usein varsinaisten matkakohteiden ulkopuolelle, jolloin hyödyt kohdistuvat monille paikallisille yrityksille ja palveluille. Näin matkailualan kehittäminen voi vahvistaa koko alueen elinvoimaa – myös maaseudulla.

Monimuotoisia vaikutuksia ja jatkotutkimuksen tarve

Työryhmän esitykset korostivat, että maaseudun talous on monimuotoinen ja kytkeytyy laajasti niin huoltovarmuuteen, väestökehitykseen kuin paikallisiin ja kansallisiin talouden rakenteisiin. Esityksissä tuotiin myös esiin, että aluetaloudellisia vaikutuksia on tärkeä tarkastella menetelmillä, jotka huomioivat alueiden erityispiirteet.

Työryhmän keskustelut osoittivat, että maaseudun talouden ymmärtäminen vaatii jatkossakin tutkimusta ja uusia näkökulmia. Esimerkiksi energiasiirtymään ja matkailuun liittyy kiinnostavia kysymyksiä, joista muutamia pohdittiin työryhmästä peruuntuneissa esityksissä. Näin voidaan löytää ratkaisuja, jotka tukevat maaseudun elinvoimaa, vahvistavat huoltovarmuutta ja auttavat sopeutumaan väestörakenteen ja talouden muutoksiin.

Työryhmä järjestettiin yhteistyössä kolmen maaseutupolitiikan hankkeen kesken:

Kirjoittajat