Maaseudun liikkumis- ja kuljetuspalvelut tulevaisuudessa

Liikenne on murroksessa sekä teknologisesti että palvelullisesti. Tämä näkyy eri tavoin maaseudun asukkaiden ja yritysten arjessa. Liikenteen muutoksen hyödyntäminen maaseudulla edellyttää uuden omaksumista organisaatioilta ja yksilöiltä.

Liikenteen muutoksia Liikenteen keskeisimpiä muutoksia ovat liikennepalvelulaki (laki liikenteen palveluista) sekä liikenteen palvelullistuminen ja digitalisoituminen. Nämä yhdessä edesauttavat asiakaslähtöisempää lähestymistapaa sekä monipuolisempien liikenteen palveluiden ja matkaketjujen kehittämistä.

Liikennepalvelulaki toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen käynnistyi 1.1.2018. Laki vähentää ja uudistaa viranomaisten sääntelyä sekä harmonisoi lainsäädäntöä kansallisella ja EU-tasolla. Maaseudun kannalta taksiliikenteen vapauttaminen on olennainen lakimuutos. Erilaisen kaluston vapaampi hyödyntäminen sekä päivystys- ja asemapaikkavelvoitteista luopuminen voivat tuoda niin mahdollisuuksia kuin haasteita maaseudun liikkumiseen. Laki myös edellyttää henkilöliikenteen tarjoajia avaamaan olennaisten tietojen rajapintoja digitaalisesti sekä lippujen avoimia myyntirajapintoja.

Teknologia ja mobiililaitteet mahdollistavat sujuvan reittisuunnittelun ja matkaketjut sekä erilaiset älylaittein toimivat lippu- ja maksujärjestelmät. Kuljetusten yhdistely - niin eri kulkumuotojen, eri käyttäjäryhmien kuin tavaran ja henkilöiden yhdistely - voi oikein toteutettuna säästää kustannuksia ja ympäristöä.

Nykytila julkisessa henkilöliikenteessä

Henkilö- ja tavarakuljetuksiin vaikuttava lainsäädäntö ja niiden järjestäminen on sirpaloitunutta. Henkilöliikenteeseen vaikuttaa esimerkiksi vammaispalvelu-, sosiaalihuolto-, sairasvakuutus- ja perusopetuslaki. Myös kuljetushankintoja ohjaavat hankintalain määräykset. Siten kunnissa liikenteen hankinnat sekä valvonta ovat usein hajautuneet eri yksiköiden organisoimiksi, ja yhteissuunnittelu- ja koordinointi on vähäistä. Liikenteen hankintoja ja organisointia saattavat myös usein tehdä henkilöt, joilla ei ole kuljetusalan koulutusta, vaan esimerkiksi sote- tai sivistysalan koulutus.

Maakuntauudistus toteutuessaan muuttaisi tilannetta, kun työ siirtyisi kunnista maakunnille. Toisaalta on tärkeä muistaa, että julkisen henkilöliikenteen on toimittava joka päivä, oli hallinnollinen rakenne mikä tahansa. Liikkuminen kuuluu ihmisten päivittäisiin perustarpeisiin.

Kehittämishankkeita ja tulevaisuus

Liikenteen muutosta työstäviä ja konkretisoivia kehittämishankkeita on toteutettu ja on käynnissä monipuolisesti eri puolilla Suomea. Hankkeet ovat tarkastelleet esimerkiksi julkisen henkilöliikenteen organisointia ja hallintoa, digitaalisten välineiden hyödyntämistä tai matkailuun liittyvää liikkumista.

Jatkossakin kehittämishankkeita tarvitaan ja niiden vaikuttavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Silti paljon muutosta pitää tapahtua eri toimijoiden omana perustyönä. Tämä koskee niin julkishallintoa, yrityksiä, yksilöitä ja yhteisöjä. Maaseudulla liikenteen muutoksen hyödyntäminen riippuu siitä, kuinka valmiita toimijat ovat luopumaan vanhoista toimintamalleista ja ottamaan käyttöön uusia. Uudistuminen kannattaa, koska ovathan kuljetukset iso kuluerä sekä keskeinen osa maaseudun arkea ja palveluiden saavutettavuutta.

Blogi on osa Maaseutupolitiikan 30. juhlavuoden blogisarjaa. Sarjassa kirjoittajat antavat esimakua Maaseutuja tulevaisuudessa - maaseutupolitiikan 30. -vuotisjuhlakirjan sisällöstä. Juhlakirja julkistetaan 29.11. Lämpimät kiitokset kaikille kirjoittajille.

  • Eckhardt, Jenni

    Erikoistutkija, DI, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

    E-postadress: etunimi.sukunimi@vtt.fi

    Tutkijana ollut muun muassa Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi -viestintähankkeessa ja Sitran rahoittamassa alueellisia liikkumispalveluita tutkivassa hankkeessa.